virtuaalihevonen

takaisin edelliselle sivulle | Aweian hevoset-sivulle | Aweian pääsivulle

Monika on vähän outo tapaus. Nimittäin kotioloissa pienen porukan kanssa se on todella ujo, eikä juurikaan välitä saamastaan huomiosta. Mutta kun tamma pääsee suuren yleisön eteen, oli tamma sitten kotona tai uppo-oudossa paikassa, se muuttuu aivan täysin. Se pursuaa intoa ja rohkeutta. Se paistattelisi huomion keskipisteenä vaikka koko päivän. Kisoissa se näyttää aina upeimmat koululiikkeensä ja näyttelyissä esittää rakenteensa nätisti ja ylväänä paikallaan seisten. Sekä tietysti näyttää upeimman käyntinsä ja ravinsa. Tammaa ei voisi mitenkään uskoa samaksi hevoseksi.

Kotimatkalla tamma muuttuu taas omaksi ujoksi itsekseen, mutta aina kisapaikalle mentäessä siitä tulee hetki hetkeltä innokkaampi. Kotona lastaus sujuu ongelmitta, mutta kisapaikalla siitä ei tahdo tulla mitään, kun tamma ei haluaisi sitten millään lähteä takaisin kotiin.

Tarhassa tamma viihtyy mieluiten yksin ja useimmiten ei edes päästä muita hevosia lähelleen. Ensimmäistä varsaakin se hyljeksi, joten se jouduttiin antamaan sijaistammalle, jolta oli varsa juuri kuollut. Mutta toisen varsan kanssa sen äidinvaistot tulivat esiin ja tamma olikin niin suojeleva sitä kohtaan, etten edes minä meinannut päästä lähelle.

Hoitaessa Monika pysyy nätisti aloillaan, vaikkei hoidettavana olemisesta juuri välitäkään, ellei olla lähdössä kisoihin tai näyttelyihin. Kaviot tamma antaa putsata, samoin harjaus sallitaan joka paikasta. Suojia tai pinteleitä laitettaessa steppailee, joten se vähän hankaloittaa niiden laittoa. Satulaa laitettaessa luimii, mutta ei tee sen kummempaa. Kuolaimet tamma ottaa kiltisti suuhunsa. Taluttaessa Monika kävelee nätisti vierellä, joskin aika reippaasti.

Ratsastaessa Monikan mieliala vaihtelee katsojamäärän mukaan. Jos yleisöä ei ole, se ei viitsi juuri koskaan yrittää parastaan, mutta toisinaan kyllä. Jos yleisöä on, se yrittää tehdä kaiken niin hyvin kuin osaa, mutta joskus se keskittyy katsojiin niin paljon, ettei ehdi keskittyä omiin askeliinsa, jonka vuoksi se alkaa kompuroida. Oli yleisöä tai ei, esteillä se ei ole mikään lahjakkuus. Tammalta onnistuu vain alle metrin esteet, sillä isommilla sen rohkeus ei riitä, eikä hyppytyylikään ole parasta laatua. Maastoilusta tamma sen sijaan pitää vain, jos saa olla yksin. Se rakastaa pitkiä laukkapätkiä, mutta myös rauhallisia maastolenkkejä syvässä hiljaisuudessa. Se ei juurikaan säiky, vaikka toisin voisi luulla.

© Aweia 2007-2009 / taustakuva © Squidfingers