† Maddox REB

maddoxreb_p

rotu, sukupuoli:hackneynponi, ori
väri, säkäkorkeus:ruunikko, 146 cm
syntynyt, ikä:20.12.2014, 22 vuotta
kasvattaja:rebely (VRL-09009), Rebellion
omistaja:Loitsulähde (FI) VRL-00102 ja VRL-00692
rekisterinumero:VH15-085-0001
koulutustaso:Vaativa valjakkoajo
saavutukset:KTK-III, VVJ-III

Maddox REB on poni, joka on selkeästi perinyt suurimman osan luonteestaan isältään. Maddox on hyvin orimainen tapaus, jonka mielenkiinto on useimmiten jossain muualla, kuin ihmisessä. Tämän vuoksi herran kanssa saa olla äärimmäisen tarkkana siitä, että ori todella kunnioittaa ihmistä, sillä vaikka Maddox varsin solakkarakenteinen onkin, niin kukaan ei halua joutua herran jyräämäksi. Kaikesta tammoille huutelusta huolimatta Maddox on kuitenkin varsin viisas, ja kerran kun ihminen on näyttänyt, ettei siedä hölmöilyä, niin ori muistaa sen vastedes. Hoitaessa herra käyttäytyy kyllä ihan nätisti ja tottelevaisesti, varsinkin jos hoitajalla on yhtään pelisilmää siinä, että missä orin hoitaa.

Maddox on ratsukoulutettu, ja parhaiten oria kuvaa ratsuna sana herkkä. Ori on niin ympäristön ärsykkeille kuin ratsastajan avuille aivan äärimmäisen herkkä, ja selässä saa olla kieli keskellä suuta ainakin ensimmäiset kerrat, jos herralla ei ole ennen ratsastanut. Kovin yritteliäästi Maddox kuitenkin kaiken toteuttaa. Parhaimmillaan herra on kuitenkin leipätyössään eli kärryjen edessä, vaikkakaan mikään torikärryponi ori ei missään nimessä ole. Edelleen ohjastaja saa tehdä töitä ja pitää orin mielenkiinnon itse tekemisessä, ettei herran kaikki energia mene ympäristön seuraamiseen. Maddoxin vahvuuksia ovat reippaus, elastisuus sekä nopea reagointikyky, mitkä ovatkin valjakkoajossa tärkeitä. Ori myös harvoin lähtee tekemään mitään omiaan, joten kunhan huomio on kuskissa eikä esimerkiksi lähiseudun ihanissa tammoissa, sujuu työskentely usein hyvin.

Uusiin paikkoihin päästessään Maddox on alkuun oikea touhupete, joka ei tiedä, mihin oikein pitäisi katsoa tai keskittyä. Kisapaikalle kannattaakin tämän herran kanssa saapua ajoissa, että ori saa purettua turhaa energiaansa lämmittelypaikalla hyvissä ajoin ennen itse suoritusta. Kisapaikka itsessään ei kuitenkaan tuota ongelmia Maddoxille, sillä orilla ei ole tapana stressata. Toki suorituksessa ajajan täytyy olla erityisen tarkka, että herra keskittyy häneen eikä ympäristöön. © Assi

maddoxreb4 maddoxreb1 maddoxreb2 maddoxreb3
Kuvat © Bob Langrish & Anthony Booth   |   Tällä sivulla olevat tiedot eivät liity kuvissa olevaan hevoseen.


Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Marshwood Masher
hacknp, rn, 147 cm
ii. Hanston’s Marionetiii. Matrix I
iie. Isbeth
ie. Marshwood Patriciaiei. Patrice GB
iee. Frystan’s Lisett
e. Huwston Di’Leilah
hacknp, trn, 145 cm
ei. Hurston IIeii. Hurston
iee. Ophelia
ee. Gjostan Di’Lilaheei. Dumplay
eee. Runway’s Suzetta
01.hacknporiMacdye Dizzeesyntynyt 06.09.2016emä Eleanor REB

Kilpailumenestys

Hyppykapasiteetti ja rohkeus op.
Nopeus ja kestävyys op.
Kuuliaisuus ja luonne op.
Tahti ja irtonaisuus op.
Tarkkuus ja ketteryys op.
Valjakkoajossa op. (vaikeustasolla )

Show Pony Circuit
Kilpailee Driving- ja In-Hand-luokissa

Näyttelytulokset
09.05.2017 NJ, Miche’Le Warmbloods » irtoSERT (tuom. Vibaja)


Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut VRL-2227

Olin sopinut Maddoxin omistajan kanssa että tulen auttelemaan ponien hoidossa muutamana päivänä ja helpottamaan heidän kiireistä arkeaan. Parkkeerattuani autoni hevosautojen sekaan parkkipaikalle, huomioni kiinittyi isoon tallirakennukseen valkoisine puuaitaisine tarhoineen ja vihreine nurmikkoineen. Näky todella vakuutti minut. Astuin tallin avoimista ovista sisään ja eteeni avautui putipuhdas käytävä ja siististi ovien telineisiin laskostetut loimet, tallin tunnelma oli ehdottomasti maineensa veroinen.

Löysin Maddoxin karsinan pienellä etsiskelyllä ja ori siellä jo odottelikin minua hieman kiukkuisen oloisena tosin, se oli selvästikin jätetty sisään muiden rouskuttaessa päiväheiniään ulkona auringossa. Tarkastelin oria hetken aikaa ja päätin kurkata varustehuoneesta josko omistaja olisi jättänyt viestiä päivän ohjelman suhteen. Löysinkin Maddoxin suitsien vieresta lapun missä vain pyydettiin antamaan päiväheinät vasta liikutuksen jälkeen, muuten sain vapaat kädet ponin kanssa hömppäilemisen suhteen. Nappasin mukaani muutaman harjan, Maddoxin suitset sekä ohjasajovyön pitkien ohjien kera.

Otin Maddoxin käytävälle missä ajattelin orin jaksavan seisoa paikoillaan hieman paremmin. Hieman se huuteli tammoille ja liikehti tylsistyneen oloisena mutta napakalla komentamisella kyllä malttoi mielensä ja rauhottui seisomaan käytävällä niin kuin kuuluukin. Harjasin ponin pikaisesti ja heitin ohjasajovyön sen selkään. Suitsien kohdalla Maddox muistutti minua siitä ettei se ole saanut päiväheiniään eikä sitä sen enempää kiinnostaisi lähteä töihinkään. Se yritti näykkäistä minua kädestä, luimi ja tuhahti kiukkuisen oloisena. Suitset kuitenkin saatiin päähän asti kunnialla ja ilman sen suurempia haavereita.

Treenattiin orin kanssa kentällä ihan perusjuttuja; hieman pysähdyksiä, peruutuksia ja käännöksiä. Olin tarkalla tuulella ja pidin huolta ettei poni oikonut kulmissa tai lintsannut pysähdyksissä. Yllätyin myös sen keskittymiskyvystä, käytävällä kiukuttelun jälkeen olisin odottanut sen olevan paljon tahmeampi ja kyllästyneempi. Se kuitenkin teki töitä reippaana ja terävänä. Etenkin pysähdykset sujuivat tasajaloin ja pienillä avuilla, jäljeen päin ajatellen tuntuu että Maddox olisi varmaan pysähtynyt vaikka pikkusormella pyytäen.

Puolen tunnin treenin päätteeksi harjasin ponin huolellisemmin, katsoin jalat läpi ja huuhtaisin vielä hieman märällä sienellä kainaloita sekä muita hikisiä kohtia. Maddox alkoi jälleen katsella minua kiukkuisen oloisena joten tulin siihen tulokseen että on parempi päästää se jo nautiskelemaan päiväruuastaan. Laitoin heinät sen karsinaan ja ori menikin tyytyväisen oloisena heinäkasalleen ja tasainen rouskutus täytti käytävän.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut VRL-2227

Tänään päivän ohjelmassa Maddoxin kanssa oli lähteä vain kävelylle maastoon. Tulin tallille hieman aikaisemmin kuin edellisenä päivänä ja huomasin orin olevan ulkona paistattelemassa päivää. Sää oli aurinkoinen ja lämmin, joskin todella tuulinen. Ajattelin että tuulisen sään takia on parempi että isken ponille suosiolla suitset päähän lenkin ajaksi ettei se kuskaa minua narun päässä kuin tiskirättiä konsanaan. Hain suitset varustehuoneesta missä ne roikkuivat omassa telineessään, etsin käsiini nahkaisen juoksutusliinan ja päätin vielä kipaista autosta hanskat jotta säästytään mahdollisilta käsien vammoilta Maddoxin innostuessa lenkillä.

Laitoin Maddoxille suitset tarhassa päähän, tällä kertaa ilman näykkäisyjä tai muitakaan koiruksia ja pujotin liinan lukkopään läpi kuolainrenkaasta ja kiinni toiseen kuolainrenkaaseen. Keräsin liinan käsiini ja hengitin syvään varmuuden vuoksi ennen tarhan portin avaamista. Kuten olin arvellutkin Maddox lähti reippaasti liikkeelle ja samalla hieman huuteli tammoille kertoen että hän tosiaan on se mies talossa. Kuskilla oli alkuun hieman ongelmia perässä pysymisen suhteen mutta kunhan pääsimme tallilta pois vievälle hiekkatielle pääsimme nopeasti yhteisymmärrykseen niin suunnasta kuin vauhdistakin.

Kävelimme hetken aikaa hiekkatietä Maddoxin tallustaessa rinnallani ja välillä huulillaan taskuani hamuten. Huomasin tuulen yltyvän entisestään ja päätin oikaista pellonreunaa pitkin takaisin tallille ennen kuin tuulen mukana taivaalta tulisi lunta, vettä tai muutakaan. Maddoxin ajatukset pellosta eivät jääneet arvailujen varaan; sen mielestä pellot on tehty syötäviksi. Pienien poniorien syötäväksi. Pidin kuitenkin pääni ja riuhdoin sen päätä ylös kun se yritti saada turpansa ruohikkoon. Kohta se selvästi oivalsi ettei ruohoa tipu ja lopetti riuhtomisen.

Talutin orin pesupaikalle ja vaihdoin suitset riimuun sekä kiinnitin sen pesupaikan ketjuihin. Huuhtelin pellolla hieman kuraantuneet jalat ja juotin ponille samalla hieman kädenlämpöistä melassivettä. Poni ryysti vettä silmät puoliummessa selvästi tilanteesta nauttien. Harjasin sen läpi, selvitin muutaman sitkeän takun hännästä ja vein varusteet takaisin varustehuoneeseen. Vein ponin takaisin tarhaansa ja sinne päästyään se otti ensimmäisenä muutaman komean ravipätkän selvästi reviiriään tarkastellen. Jätin Maddoxin tarhaansa spurttailemaan ja lähdin tyytyväisenä itsekin kohti kotia.

Valjakkoajovalmennus, kirjoittanut alhippa

Saavuin Loitsulähteeseen varsin odottavin mielin pitämään valmennusta. Tänään tulisin ensimmäistä kertaa valmentamaan hackneynponia, jota en aikaisemmin ole tarkkaan liikkeessä katsonutkaan. Olin pyytänyt Maddoxin ohjastajaa verryttelemään hieman valmiiksi ja saapuessani sain samantein katsella tuon ponin erittäin korkealle nousevaa raviaskellusta. Kun ensi järkytyksestä olin päässyt ja hieman keräillyt hilpeyttäni, olihan tuo askellus varsin huvittavan näköistä kun siihen ei ole tottunut, pääsimme alkuun varsinaisessa työskentelyssä.

Maddox vaikutti olevan varsin motivoitunut ja ohjastajalla oli hyvä tuntuma tähän pieneen oriiseen. Pientä rauhaa kuitenkin kaipasin etenemiseen, kun tuntui, että ori painelee kintuistaan sen minkä pääsee. Muutamia puolipidätteitä ja ori tuntui reagoivan toivotulla tavalla, rauhoittavan etenemistään ja skarpaten ojastajan kuuntelemisessa vielä hieman enemmän. Ravissa valjakko sai työskennellä ympyröillä sekä suunnan muutoksien kanssa. Maddox oli nopea reagoimaan, väliin tuntui, että jopa turhankin nopea, mutta pääasiassa ajo näytti siistiltä ja toimivalta.

Tätä orin herkkyttää päätinkin lopulta käyttää hyväkseni siirtymisien muodossa ravilta laukalle ja takaisin. Ensin melko lyhyin pätkin, sen jälkeen kera jonkun tehtävän. Esimerkiksi ravissa voltti ja voltilta laukkaan, jonka jälkeen kokoradan leikkaava ura laukassa ja takaisin raville ennen kulmaa. Ajoittain Maddox tuntui hieman kuumiavan tehtävissä, mutta ajajalle tuntui olevaan tuttua pikkuorin meiningit. Siirtymisissä ori oli todella tarkka, vaikka ajoittain laukka nousi pienellä rykäilyllä, vaikkakin jatkui heti seuraavasta askeleesta hyvin ohjastajan kontrollissa.

Lopuksi valjakko sai ajella vapaasti hetken vapaammassa ravissa. Täytyy myöntää, että aivan keskittymiskyky valmennuksen pitämiseen ei ollut parhaimmillaan Maddoxin ollessa ensimmäinen rotunsa edustaja valmennettavanani ja tästä johtuen aikaa kului suureksi osaksi ihan vain etenemisen hämmästelemiseen. Toivon kuitenkin saaneeni jaettua edes pieniä vinkkejä ajamiseen.