Rodette v. Duren

Rodettea voisi kuvailla todella varautuneeksi ja araksi persoonaksi, joka näkee mörköjä siellä sun täällä ja luulee hieman liikoja välillä. Rodette on ollut hyvinkin vaikea jo varsasta asti juurikin sen varautuneen luonteensa takia, joka on suurimmaksi osaksi periutynyt sen isältä, kun taasen emä oli myös pelokas ja voit kuvitella minkänlainen combo siitä tulee. Rodette aistii aina hoitajansa mielialan ja jos hoitaja epäröi niin myös epäröi Rodettekin. Mitä rauhallisempi persoona hoitaja on sitä rauhallisimmin myös Rodetta käyttäytyy. Ei tamma pahaa halua, mutta oikein kunnolla säikähtäessään voipi näykkäistä, jota kumminki tapahtu vaan ääritilanteissa, koska tammaa ei anneta käsiteltäväksi ihan kenelle tahansa. Hoidettaessa tamma pysyy irtikin, jos hoitaja on saanut sen rauhoitettua siihen mielentilaan jolloin tamma tietää, että on turvassa ja kaikki on hyvin. Oikean hoitajan ja ihmisen kanssa tammasta kuoriutuu kumminkin hyvinkin hellyyttävä persoona, joka osaa myös tuoda iloa ihmisensä elämään.

Ratsuna Rodette on hyvin herkkä, eikä siedä paukuttavia pohkeita tai repiviä ohjia. Vaatii todella herkän, rauhallinen ja varman ratsastajan, joka tietää mitä tekee ja milloin tekee. Oikean ratsastajan kanssa pystyy tekemään kotikentällänsä vaativimpienkin luokkien tehtäviä ongelmitta. Rodette on kevyt, helposti hallitava ja tasapainoinen ratsu, kun sen saa kaivettua vaan irti syvimmästä sisimmästään. Jos tamma ei ole kuulolla, eikä ratsastaja oikea näkee Rodette varmasti mörköjä ja voipi olla, että puret hiekkaa maankamaralla sen jälkeen. Valjakkoajossa tamma sietää enemmän virheitä, muttei loputtomiin siinäkään. Tamma on potentiaalinen ja oikein tarkka ajettava, joka hallitsee hyvin kroppansa, sekä kaikki maailman tiukemmatkin käännökset.

Kisapaikoilla tamma on alkuunsa hyvin hermostunut, eikä oikein tiedä miten päin olisi. Mörköjä on siellä sun täällä heti trailerista ulos päästyä, eikä millään voisi asettua hälinässä ja vilskeessä. Hetken tämmöinen vaihe kestää kunnes tamma asettuu ja rauhoittuu aloillensa, sekä alkaa keskittyyn olennaiseen. © kuristaja

Tällä sivulla olevat tiedot eivät liity kuvissa olevaan hevoseen.

Sukutaulu ja jälkeläiset

Kilpailumenestys

Hyppykapasiteetti ja rohkeus op.
Nopeus ja kestävyys op.
Kuuliaisuus ja luonne op.
Tahti ja irtonaisuus op.
Tarkkuus ja ketteryys op.
Valjakkoajossa op. (vaikeustasolla )

Cup-sijoitukset
31.12.2016 VVJ-Cup Noviisi yhdistetty (p), Wyat Shetlands » 8/70

Näyttelytulokset
30.10.2016 NJ, Khimaira Stud » irtoSERT (tuom. Zafiro)

Päiväkirja

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kuristaja

Pitkän työpäivän jälkeen olin vielä lupautunut Pulmulle, että kävisin Rodettea hoitamassa ja alkoin jo katumaankin lupaustani, koska en muistanut edes milloin viimeksi näin väsynyt oisin ollut. Tallille saavuttuani juokasin kahvit ennenkuin lähtisin hakemaan Rodettea tarhasta. Kahvin jälkeen raahuduinkin kohti tarhoja ja nappasinkin epäluuloisesti minua mollottavan friisiläistamman, joka mulkoili sinne sun tänne kokoajan. Matka olikin mielenkiintoinen, kun Rodettte yritti pinkoilla minne sattuun mukamas ”mörköjä” nähden. Sainkin pitkän kamppailun jälkeen vietyä Rodeten karsinaansa ja huokaisinkin helpotuksesta. Hetken silitellessäni tuota varautunutta ja hyvinkin kireän oloista tammaa lähdin hakemaan sen harjat. Karsinalle palattua oli tamma jo täysissä voimissaan pyörimässä karsinan nurkassa hermostuneena. Yritinkin hieman hyräillä ja puhella tammalle ja se alkoi hiljalleen laskemaan kieroksia. Aloitin sievästi harjailemaan tammaa kunnes se rauhoittuikin aloillensa ja pystyin kunnolla harjailemaan sen läpikotaisin puhtaaksi. Kaviot Rodette nosti myös nätisti ja kehuinkin tammaa siitä iloisesti. Selvittelin myös Rodeten harjaa ja häntää, jota se seurasi oikein kiinnostuneena. Tamman häntä oli eritoten päässyt sotkeentumaan tarhassa myllertäessä oikein kunnolla, joten siinä jos josakin oli selvittämistä. Tappelinkin varmaan vartin tamman hännän kanssa kunnes sain sen selvitettyä.

Hoitotoimenpiteiden jälkeen kävimme vielä maneesissa hieman ja annoinkin Rodeten mennä siellä vapaasti omia menojaan. Selvästi tamma nauttikin kun sai juoksennella kerrankin ihan vapaasti maneesissa. Välillä näytinkin vain raippaa kädessäni ja tamma ampaisikin liikkeelle samantien turhia vetkuilematta maneesin nurkissa. Päivän päätteeksi annoin tammalle vielä iltaruoan ennenkuin lähdin kotia kohti.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut kuristaja

Saavuin Loitsulähteeseen varhain jo aamusta tekemään tallitöitä. Siivoilinkin aamusta karsinoita sillä välin, kun hevoset olivat pihalla. Tallitöiden jälkeen kahvihuoneessa tapasinkin Miljan, joka ehdotti, että lähtisimme pienelle maastolenkille ajaen Rodetten kanssa, koska itse en sen rattiin vielä uskaltaunut. No tokihan minä suostuin ehdotukseen ja lähdin innoissani hoitamaan tammaa reissua varten. Rodette oli tottunutkin minuun jo hiukan, eikä jaksanut arkaillakkaan niin kauan, eikä säikkyä liikkeitäni kokoaikaa, joka oli jo sinänsä edistystä. Niinkuin aina hetken rauhoiteltua tammaa sainkin sen hoidettua näpsäkästi kuntoon, eikä mitään kummempia ongelmakohtia ilmennyt. Milja saapuikin Rodetten karsinalle ja kertoi kärryjen olevan pihalla, että kun olisin valmis niin toisin tamman sinne.

Lähdimmekin tallustamaan pihalle tamman kanssa, eikä onneksi tällä matkalla tullut ainuttakaan mörköä vastaan jes! Joten pääsimme turhitta ongelmitta kärryjen ja Miljan luokse, joka auttoi minua nakkaamaan ne tamman perään. Sitten lähdimmekin reippaalle parin kilsan lenkille, joka olisi jopa sulanut ja siellä voisi ajaakkin. Maastopolku ei kumminkaan niin hyvässä kunnossa ollut, että siellä olisi voinut ravailla, mutta olihan se välillä kiva käydä hieman rennommallakin lenkillä. Rodette olikin todella rauhallinen ajettava, eikä se niin paljoa silloin kiinittänyt huomiota ympärillä tapahtuviin asioihin, joka oli positiiven yllätys. Noin kilsan jatkettua suoraan oli aika kääntyä tallille takaisin, koska alkoi olemaan pikku hiljaa jo hämärä, sekä ilmakin viilentyi. Tallille palattua hoidimme Rodeten vielä Miljan kanssa yhdessä kuntoon enennkuin veimme sen takaisin tarhaamaan kavereiden kanssa.

Valjakkoajovalmennus, kirjoittanut kuristaja

Pulmu ja Rodette tekivät reippaanoloisia alkuveryttelyjä, kun saavuin kentälle. Tänään tekisimme hieman tarkkuustreeniä, joka pitäisi sisällään vauhtia, sekä paljon käännöksiä ja kartioita yllätys yllätys! Asettelinkin kartioita pitkin rataa sillä välin, kun Pulmu ajeli eri askelajeissa Rodetella syrjempänä kentällä. Selostin hieman tehtävää ja tarkoituksena olisi tulla kartioiden välistä ja kyseessä nyt olisi hieman pujottelumainen tehtävä, jossa olisi teknisesti vaikeita ja tiukkoja käännöksiä, joita ei nyt ihan noin vaan summamutikassa voinut tulla. Vedimme radan kertaalleen läpi käynnissä, jossa se tietty onnistui hyvin, mutta tämän jälkeen siirryimme raviin, jossa meno oli jo hieman haastavampaa. Valjakko suoriutui kumminkin moitteetta ja pystyimme lopettelemaan tältä päivää. Valjakko jäikin vielä tekemään itsenäiset loppuveryttelyt, kun itse lähdin kotia kohti.