Fiktion Akviliina

† 22. lokakuuta 2015

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	tummanpunarautias, 157 cm
syntynyt	20.06.2012, 25-vuotias (4v. 19.10.2012)
osaaminen	ko: Helppo A, re: 80 cm
rekisterinumero	VH12-018-0547
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KTK-II, VIR MVA Ch, SV-II, 53 sijoitusta

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © PS.

Lupsakka tammamamma Akviliina on rauhaisa ja tyyni - sillä ei ole kiire mihinkään ja jos sen näkee riekkumassa laitumella on maailmankirjat kutakuinkin sekaisin. Irtona nelistävät kuvat onkin otettu hieman apuvoimia käyttäen. Akviliina rakastaa ruokaa ja se myös kärsii paljon siitä yleisimmästä ongelmasta suomenhevosilla eli lihavuudesta. Tamman ruokia ollaankin kokoajan tiputtamassa ja jos ei olla ankaralla treeni/kisajaksolla, tamma syö oikeastaan naurettavan vähän. Akviliina on kiltti tamma, kiimojen aikaan se saattaa näyttää hieman nyrpeää naamaa, mutta muuten se ei satuta kärpästäkään. Rauhallisuus on Akviliinan kohdalla lähes kostautuvaa, se on totisesti narun perässä vedettävä tapaus, joka haahuilee mielummin siellä missä ne makoisimmat ruohotupsut ovat. Satulointi sujuu hyvin jos ei oteta huomioon tamman uskomatonta kykyä pullistella, joten ihan suorasanaista voimaa saa käyttää halutessaan vyön kiinni.

Akviliinan motto on "kyllä ne kierrokset tulevat täyteen hitaamminkin", eli tamma on armottoman laiska. Se ei säiky yhtään mitään ja sen kanssa voisinkin lähteä maastoon varusteitta ja tamman silmät sidottuna, niin varma se on. Kun pitäisi saada esiin niitä kauniita koulukiemuroita, tarvitaankin sitten jo hieman enemmän, jarrut sillä on täydelliset - vähän liiankin hyvät, mutta kaasu on pahasti ruosteessa. Rautaisilla pohkeilla, kannuksilla ja alkuverkoissa pienellä raipan avustuksella saadaan tämänkin tyyni tamma edes jollain asteella käyntiin. Tamma on muuten kovin nöyrä, kuuntelee kiltisti kääntäviä apuja, väistää helposti ja omaa vielä kivat liikkeetkin. Koska Akviliina on niin rauhaisa tamma, voi sen selkään laittaa huoletta ihan vasta-alkajankin, tamman liikkeelle saanti on asia erikseen, mutta onneksi se ei ota nokkiinsa vaikka pohkeilla survottaisiin hieman enemmänkin.

Ainoa asia jota Akviliina arkailee kerta toisensa jälkeen on lastaaminen. Onneksi tähänkin on helppo keino, ahneena yksilönä se unohtaa täysin pelkonsa porkkanan avulla ja kulkee traikkuun sisälle suorilta. Akviliinaa ei jaksa hirvittää uudet maisemat, saattaa se hieman olla enemmän kuulolla alkuun, mutta tämä aika lasketaan yleensä sekunneissa minuuttien sijaan. Koska tamma ei ole mikään järin energinen ratsu, on verryttelyssä tärkeää ajatella paljon eteen ja hetikun fiilis on omaan mieleen tarpeeksi eteenpäinpyrkivä jättää hommat niin sanotusti siihen ja kävellä kokoajan energistä käyntiä ennen suoritusta. Laiskan tamman energia kun ei kauhean kauaa jaksa yllä pysyä.

• SV-III-palkittu 3-vuotiaana 15. lokakuuta 2012:
  

  rakenne 8 p., suku 6 p., käytöskoe 5 p., ratsastuskoe 7,7 p. + 7 p. (69.715%) = 33,7 p.

• SV-II-palkittu 4-vuotiaana 15. marraskuuta 2012:
  

  rakenne 8 p., suku 6 p., käytöskoe 15 p., ratsastuskoe 7,5 p. + 7 p. (62.417%), luonne 16 p. = 59,5 p.

• Champion-arvonimi myönnetty 10. syyskuuta 2012
• Kantakirjauslausunnot 05. marraskuuta 2012:
  

  - Hyvät tyypit, ryhdikäs, kaareva kaula, pyöreä runko, lyhyet vuohiset, supistuneet etusääret.
  R-suunta, pisteet: 18 p. + 18 p. + 17 p. + 18 p. = 71 p.

• VIR MVA-arvonimi myönnetty 18. helmikuuta 2013

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Kasperi     emälinja - Annina

ei. Metsätähden Kaikaus on isä Alfiinan lisäksi ainakin kuudelle varsalle. Eniten oria näkee suomenhevosten suvuissa orijälkeläisensä Laakson Karhun kautta. Kaikaus on kilpaillut hieman ainakin koulu- ja esteradoilla, kovin paljoa ei tämän vanhan oriin kilpailu-urasta enää löydy tietoja. Tämä Metsätähden kasvatti on ollut Koululaakson omistuksessa ja nykyisin sen omistaa Shonna.

ee. Erokedon kasvattama ERK Armoton Lumotar on ystävällinen tamma, joka on innokas hyppääjä. Sillä on nätit ja tasaiset liikkeet. Lumotar on kilpaillut hieman koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa ja sillä on ainakin kaksi jälkeläista Alfiina mukaan lukien. Myös toinen varsa on tamma.

Jälkeläiset

⟩ 3 kpl: 1 ori, 2 tammaa

Kilpailutulokset

⟩   51 KRJ-sijoitusta, 3 Cup-sijoitusta

Näyttelytulokset

15.01.2014 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV1), tuom. Ram.
05.12.2012 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk. (LKV2), tuom. Jessika
05.07.2012 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk. (LKV1, BIS5), tuom. Niina/Jessika
26.12.2012 Aavan Suomenhevoset, MVA-SERT (BIS1), päätuom. Shonna S.
03.11.2012 Dimmanby Gård, MVA-SERT (BIS3), päätuom. Shonna S.
21.08.2012 Fiktio, irtoSERT (LKV2), päätuom. Henna L.
16.08.2012 Takamaiden Suomenhevoset, irtoSERT (LKV2), päätuom. Peppi S.
14.07.2012 Sirke, irtoSERT (BIS4), päätuom. Peppi S.

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

23.02.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Lola

Laiska suokkitamma Akviliina ja ratsastajansa Milja kävelivät hitaita alkukäyntejä Fiktion kentälle saapuessani. Tervehdin iloisesti ratsastajaa, ja kerroin valmennuksen aiheen joka olikin vähän erikoinen ja omalla tavalla haastava, nimittäin tehtävänä oli loivat kiemuraurat. Ja jotta se ei niin helppoa olisi, se tulisi tehdä jokaiselle sivulle, niin pitkille kuin lyhyillekin!Kun sanoin Miljalle, että voitte te kyllä aloittaa jo verkat ravilla, kertoi Milja yrittäneen viimeiset kymmenen minuuttia saada tammaa liikkeelle. Menin vähän hämilleni ja ojensin hänelle maasta raipan, jospa sillä saataisiin vähän hevoseen eloa. Muutaman raipan iskun saattelemana Akviliina suvaitsi nostaa laiskan ja hitaan ravin, ja ratsastaja joutui käyttämään raippaa vielä silloinkin. Ensimmäisestä napautuksesta tamma nosti tempoa muutaman askeleen ajaksi, mutta siihen se sitten jäikin. Käskin Miljan käskeä tammaa koko ajan, siis oikeasti ihan koko ajan eteen, meillä ei laiskottelijoita katsota, ainakaan kovin hyvällä! Hitaudessa oli tosin omat hyvätkin puolensa, ainakin ehti hyvin valmistella tiet ja käännökset, jotka olivatkin kehuttavia. Kun hevonen oli jo ihan hyvässä vireessä, alettiin tulla pitkät sivut laukalla. Aluksi nostoissa oli vaikeuksia, Akviliina nosti vain ravin tempoa eikä laukkaa. Muutaman yrityksen jälkeen tamma nosti laukan hyvin, ja sen jälkeen se liikkuikin koko loppu tunnin ihan hyvin. Tai hyvin siihen nähden, ettei sitä tarvinut aina joka toisella askeleella käskeä eteen!

07.02.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Oona

Milja oli verrytellyt Akviliinan valmiiksi, joten pääsimme aloittamaan heti kunnon työskentelyn. Aloitimme tekemään uralta raviväistöjä kohti keskihalkaisijaa ja päädystä käännyttiin vuoron perään oikealle ja vasemmalle. Akviliina mateli uralla hidasta vauhtia, ihan kuin siinä olisi hidastettua filmiä katsellut. Milja käytti napakasti pohkeita, muttei vauhti kyllä kiihtynyt oikein mihinkään. Väistöt kuitenkin olivat siistit, vaikka vauhtia ei ollut ainakaan muille jaettavaksi. Tehtävään otettiin mukaan laukannostot ja toiveena saada hevoseen hieman enemmän vauhtia. Tamma sai kuin saikin moottoreihin vähän vauhtia, vaikkei paljoa. Raviväistöjä tehtiin vielä jonkin aikaa, kunnes Ankviliina väistin niin valmentajan kuin ratsastaja mielestä tarpeeksi hyvin.

Pyysin ratsukon tulemaan keskiympyrälle ja alkaa siinä ratsastamaan aluksi koottua ravia. Tamma kokosi itseään hyvin ja alkoi ottamaan takaosaa enemmän alle, jolloin liikkuminen lähti hevosen tahdosta enemmän. Milja pystyi vihdoin lopettamaan eteen ajamisen, kun ratsu alkoi vihdoin liikkumaan. Kokoaminen parani koko ajan paremmaksi, kunnes puhti alkoi hieman hyytymään. Ratsukko meni pari kierrosta keskiravia uraa pitkin, jonka jälkeen tultiin takaisin ympyrällä. Keskiravia työstettiin ympyrällä sen aikaa, kunnes liikkeet olivat ilmavia ja rentoja. Kauaa ei "tavoitteen" suorittamiseen mennyt, sillä Akviliina teki alusta asti hienoja askelia. Askel oli juuri sopivan pitkää ja ilmavaa. Ratsukko nosti pian laukan ja jatkoi uraa seuraten. Molempiin päätyihin tehtiin ympyrät laukassa, jonka jälkeen pitkälle sivulle lisättiin hieman vauhtia. Tamma liikkui jo paremmin mitä se oli alkutunnista liikkunut, jolloin myös tehtävät onnistuivat paremmin. Laukkatyöskentelyt jätettiin lyhyiksi ja Milja sai aloittaa loppuverryttelyt. Akviliina liikkui letkeänä, ehkä hieman pitkänä, mutta kuitenkin kuuliaisena koko loppuajan. Käskin ratsastajan lopulta siirtyää tamman käyntiin ja taputtaa tätä.

23.08.2014 - Päiväkirjamerkintä

Akviliinalle pitäisi keksiä jostain sopiva ori. Sillä ei nimittäin ole vielä yhtäkään jälkeläistä ja tamma on käytännössä ollut tyhjänpanttina useamman vuoden. Toki sillä on ratsasteltu ja näin, mutta kilpailuissa tai näyttelyissä se ei ole käynyt aikoihin. Toisaalta eipä sille ole ollut tarvettakaan, sillä tamma on jo tehnyt hienon kisauran, kantakirjattu II-palkinnolla ja palkittu VIR MVA Ch -arvonimellä. Mutta varsattomaksi ei näin upeaa tammaa kehtaa kyllä jättää. Jos ja kun sopiva ori löytyy, hartain toiveeni olisi saada tammavarsa, jonka voisin jättää kotiin emälinjaa jatkamaan. Vielä en oikein tiedä lähtisinkö etsimään sille ns. vanhasukuista oria, vai yhdistäisinkö tamman oman vanhan suvun johonkin uuteen sukuun.