Joulu 2015: Itsenäisyyspäivän Suokkilpailut

23.11.2015 | Kommentit pois päältä artikkelissa Joulu 2015: Itsenäisyyspäivän Suokkilpailut

Tervetuloa mukaan Pikkiksen itsenäisyyspäivän suomenhevosille avoimiin kilpailuihin! Päivän aikana kilpaillaan niin esteillä, koulussa kuin näyttelynkin parissa. Näyttelyssä jokainen hevonen esitetään yksitellen tuomarin edessä, tuomari pisteyttää hevoset kolmella osa-alueella (rakenne - luonne - päivän suoritus) ja eniten pisteitä kerännyt hevonen voittaa! Kilpailupäivänä paistaa aurinko. Ilman lämpötila on kirpsakat -12 astetta. Hevoset asetetaan yksitellen seisomaan tuomarin eteen, tuomari pyytää liikuttamaan hevosen käynnissä ja ravissa isolla kolmiolla. Mikäli hevonen on villillä tuulella, voidaan liikkeet esittää useampaan kertaan. Laiskoille hevosille avustajan käyttö sallittua.

Kilpailupäivä: 6.12.2015
Viimeinen ilmoittautumispäivä: 5.12.2015
Järjestyspaikka: Pikkulinnun talli
Vastuuhenkilö: Kati

Ohjeita osallistujille!

Luokat

Näyttely
1. Suomenhevosorit
2. Suomenhevostammat
3. Suomenhevosruunat

Kouluratsastus
4. Helppo C
5. Helppo B
6. Helppo A

Esteratsastus
7. 50cm
8. 70cm
9. 90cm

Kuvaile osallistumisessasi teidän kilpailusuoritustanne kyseisen lajin parissa. Voit myös kirjoittaa aiheesta runon. Huumorin käyttö on aina sallittua, mutta mukaan saa tulla vakavallakin mielellä. Näyttelyssä pisteytän hevoset kolmella osa-alueella ja hevoset asetetaan paremmuusjärjestykseen yhteispisteiden mukaisesti. Hevosen sivuilla tulee olla luonne ja kuvat! Rakennekuva ei ole pakollinen, mutta toivottava.

Ratsastusluokissa hevosta ei tarvitse linkittää ja näin ollen sillä ei tarvitse olla kuvia tai luonnetta.

Päivän lopussa palkitaan myös parhaiten päivän aikana kaikissa kolmessa lajissa suoriutunut parivaljakko.

Avoin vain suomenhevosille!
Luokkiin mahtuu viisitoista (15) osallistujaa
Ratsastaja saa tuoda kaksi (2) hevosta yhteen luokkaan

Osallistuminen

Osallistuminen sähköpostiin virtkati@gmail.com otsikolla Itsenäisyyspäivä:
Luokka nro
Ratsastaja ‐ <a href="http://">Hevonen</a>
Tarina

Tulokset

Kiitos kaikille näyttelyihin osallistuneille! Toivottavasti tapaamme teitä vielä jatkossakin Pikkiksen kilpailuissa! Voittajille jaettiin sinivalkoiset ruusukkeet, toiseksi sijoittuneille siniset ruusukkeet, kolmansiksi sijoittuneelle valkoinen ruusuke ja kaikille muille jaettiin tsempparipalkintona pinkit ruusukkeet. Päivän parhaille, Rohkean Turhakkeelle ja Kuiskurille ojennettiin vielä pokaalit.


Kiitos palkinnoista MWS Boutique!

Palkinot saa ottaa mukaan hevosensa sivuille kunhan muistatte lukea täältä käyttöehdot.

Päivän parhaimmaksi julistettiin tasaväkisen kilpailun myötä Rohkean Turhake ja Kuiskuri! Suoritukset olivat niin tasaväkiset ettei voittajaa pystytty näistä kahdesta päättämään.

Näyttely
1. Suomenhevosorit
1. Otterley ‐ Rohkean Turhake (9-9-10 = 28)
”Turo seeeeis”, yritin komentaa oriani, kun se marssi varsin määrätietoisesti kohti tallipihalla seisovaa heinäkasaa. Itse roikuin orin narussa ja yritin löytää jäisestä maasta paikkaa, johon saisin saappaan kantani kiilattua niin, etten liukuisi orin perässä kuin paraskin hiihtoratsastaja. Ratsastussaappat olivat jäisellä ja sileäksi auratulla lumella aivan vihoviimeinen kenkävalinta, mutta tämä ei tietenkään ollut juolahtanut mieleen ennen kuin oli liian myöhäistä. Lopulta Turo saavutti heinäkasan ja mutusteli autuaana ties kenen aamuruokia. ”Se arvostelu on kyllä tuolla päin”, tallin ovelta kaiken nähnyt Milja opasti hyväntuulinen virne kasvoillaan ”ja jos haluut niin täältä saa vähän pitävämmät kengät lainaan, että pääsette sinne”, hän jatkoi. Niinpä ojensin kiitellen naiselle Turon ohjat ja punastellen kipitin talliin hakemaan lainakenkiä. Tämän jälkeen matka jatkui kentälle huomattavasti tukevammin askelin.

Turon kanssa ei juuri näyttelyissä ole käyty, joten jännitin sitä, miten ori tuomarin edessä käyttäytyisi. Ori vaikuttikin olevan huomattavasti kiinnostuneempi kentän toisessa päässä vuoroaan odottelevista tammoista kuin edustavalta näyttämisestä tuomarin edessä. Varsinkin ensimmäinen yritys esittää ravia meni aivan plörinäksi, kun ori päätti pistää pystyyn kunnon hirnumis- ja steppailushown, mutta onneksi saimme tuomarilta vielä uuden yrityksen. Ehkäpä kokeneempi esittäjä olisi saanut Turon esitettyä hieman edustavammin, sillä nyt minusta tuntui, etteivät orin parhaat puolet aivan päässeet esille. Kunniapalkinto, luokan ja koko näyttelyn paras tarina!

2. Otterley – Teerivaaran Pirupoika (8-9-7 = 24)
Rikun kanssa osallistuimme myös Pikkulinnun tallilla järjestettyihin itsenäisyyspäivän suokkikilpailuihin. Ori suhtautui matkustamiseen ja uuteen paikkaan vähän rennosti ja näyttelyosuus orilta sujuikin jopa turhan rennoissa merkeissä. Tarvitsimme nimittäin lopulta avustajan hieman hoputtamaan Rikua eteenpäin, jotta saimme esitettyä käynnin ja ravin kunnialla tuomareille. Myöskin Rikun seisoma-asennossa olisi ollut parannettavaa, sillä nyt ori oli kuulemma hieman ryhditön. Näyttelyosuuden mokat menivät kuitenkin varmasti osittain varsin kehnon ja kokemattoman esittäjän (siis allekirjoittaneen) piikkiin, sillä kyseessä olivat ensimmäiset näyttelyt, joissa olimme Rikun kanssa.

3. misery. - Moon Snaijaaks (9-9-ei tarinaa = 18)
4. misery. - Moon Syntyny Rellestää (7-10-ei tarinaa = 17)

2. Suomenhevostammat
1. Milja ‐ Kuiskuri (9-9-8 = 26)
Viime kerralla Kuisku osallistui omatoimisesti Pikkiksen itsenäisyyspäivän suokkinäyttelyyn. Tällä kertaa se pääsi mukaan luvan kanssa. Ensikertalaisen omintakeinen esiintymistyyli oli vaihtunut nyt huomattavasti hallitumpaan, sillä tamman kanssa on käyty treenaamassa useissa näyttelyissä. Odotukset olivat korkealla, sillä Kuiskulle on juuri äskettäin myönnetty näyttelymenestyksen perusteella Champion-arvonimi.

Aurinko paistoi ihanasti kun astelimme kehään. Se lämmitti mukavasti jäätynyttä nenää. Tänään Kuisku oli hieman malttamattomalla päällä, joten se ei seissyt paikoillaan kovinkaan hyvin. Käynnin ja ravin se sen sijaan esitti oikein mallikkaasti ja varmasti olisi tehnyt vielä kierroksen laukassakin, jos olisi saanut luvan. Liikkeiden näyttämisen jälkeen jäimme vielä puomin luokse seisomaan, tällä kertaa jopa paikoilleen, ja kuuntelemaan tuomiota.

2. Otterley – Riikinnevan Töppöstä! (7-8-9 = 24)
Töpö on kuin kotonaan paikassa kuin paikassa, joten ensi vierailu Pikkulinnun tallilla itsenäisyyspäivän suokkikilpailuiden merkeissä sujui tamman kanssa varsin sujuvasti. Töpön kanssa on kokeiltu lähes kaikkia hevosurheilulajeja, mutta näyttelyissä emme ole aikaisemmin käyneet. Luotin kuitenkin siihen, että tamma osaisi esiintyä edukseen tuomarin edessä, sillä ainakin kotona näyttelyharjoitus oli sujunut ihan hyvin. Näyttelyissä Töpö tekikin varsin tyylipuhtaan suorituksen, sillä tamma malttoi seisoa ryhdikkäästi paikallaan arvostelujen ajan ja askellajien esittelykin meni nappiin heti ensimmäisellä yrityksellä. Lisäpisteitä Töpö yritti selvästi kalastella hörisemällä tuomarille, kun tämä sattui lähelle. Luulen, että syynä tähän yllättävään huomionosoitukseen oli tuomarin taskusta pilkottava joulupiparin kulma.. Miten niin tamma on perso herkuille? Kunniapalkinto, luokan paras tarina!

3. Mettalise - Fiktion Sorja (7-5-6 = 18)
On se aina niin kiva lähteä Sorjan kanssa kilpailuihin, kun tamma käyttäytyy niin korrektisti jokaisessa tilanteessa. Ensimmäisenä vuorossa oli siis näyttelyt, joissa tamma on kiertänyt useammankin kerran. Tuomarin edessä kaikki sujui kun ohjekirjastasta konsanaan ja suorituksesta tälle tammalle olisin voinut antaa 10 pistettä ja papukaijamerkin. Plääh olikohan se sittenkin liian tylsä idea osallistua näin kiltin konin kanssa. Eihän tässä nyt ole mitään showta katsojille, jotka sitä varmasti tulivat hakemaan näiltä hurjilta suomalaisilta kaviokkailta.

3. misery. - Moon Etelätuuli (10-8-ei tarinaa = 18)
3. misery. - Moon Salariina (9-9-ei tarinaa = 18)

3. Suomenhevosruunat
- peruttu

Kouluratsastus
4. Helppo C
- peruttu

5. Helppo B
1. Milja ‐ Kuiskuri
Onneksi ehdimme verrytellä kunnolla
Muuten ei olisi ollut Kuisku näin hyvin kuulolla
Oli meidän vuoromme astella valokeilaan
Tuomareiden seuratessa menoamme suut avoimenaan
Kuisku yllätti minut itsenikin totaalisesti
Niin hienosti se suoritti ja kaikki päättyi onnellisesti
Kyllä sai tammasta ylpeä olla
Vaik virheitä ei tullutkaan pyöreä nolla
Silti se oli Kuiskun mittapuulla huikeaa menoa
Olis varmaan pitänyt tehdä pari riviä kenoa

6. Helppo A
1. misery. - Moon Etelätuuli
En tiedä mikä joulutonttu oli Ennille käynyt yöllä kuiskimassa korvaan, mutta tamma käyttäytyi tänään asiallisemmin kuin pitkiin aikoihin. Sitä ei kiukuttanut aamulla aikainen herätys, ei kuljetus, eikä kilpapaikalla mikään. Piti ennen suorituta oikein tarkistaa, että onhan minulla oikea hevonen. Ennihän se siellä satulan alla nökötti.

Suoritus meni nappiin kaikin puolin ja Enni ei vastustellut yhtään mitään. Se oli rento ja kuuliainen, eikä edes sade ja mutalammikot aiheuttaneet mitään reaktiota. Normaalisti Enni olisi viimeistään niistä vetänyt herneen nenään ja kieltäytynyt liikkumasta. No joka tapauksessa, toivottavasti se samainen tallitonttu käy meillä useamminkin vierailulla. Tai sitten muut hevoset ovat kertoneet Ennille, että miten suomenhevosen kuuluu käyttäytyä varsinkin näin itsenäisyyspäivänä.

2. Mettalise - Fiktion Sorja
Seuraavana vuorossa koulukilpailut,
joihin olemme pitkään jo harjoitellut.
Sankollisen porkkanoita meidän mahtineiti saa,
koska radalla omistajan virheet erinomaisesti korjaa.
C'moon Sorja, nää katsojathan kyllästyy,
tee pliis jotain hurjaa, että kaikki meistä yllättyy.
Kun lopputervehdys on takanapäin,
päättää Sorja heittäytyä lumeen, aivan.. juuri näin.

3. Otterley - Rohkean Turhake
Näyttelyosuuden jälkeen meillä olikin pidempi tauko, jonka aikana Turo sai syödä päiväheinänsä kuljetusautossa ja ottaa muutenkin hetkeksi rennommin. Osallistuimme orin kanssa nimittäin vasta kouluratsastusosuuden viimeiseen luokkaan. Turon kanssa kouluratoja on onneksi kierretty vaikka kuinka ja paljon, joten Helppo A radan suorituksen pitäisi mennä ihan rutiinilla. Niinpä suhtauduinkin tulevaan rataan varsin huolettomasti.

Verryttelyssä Turo tuntui melko tahmealta, mutta siinä ei ollut mitään uutta tai yllättävää. Niinpä yritinkin herätellä parhaani mukaan takajalkojaan laahaavaa kaulapitkällä kulkevaa oria, jotta muistuttaisimme edes etäisesti kouluratsukkoa kun suorituksemme aika olisi. Onneksi tunsin Turon jo läpikotaisin ja tiesin niksit, joilla orin saisi piristymään ja terävöitymään.

Taisin hieman liioitella orin herättelyä verryttelyssä, sillä kun meidän vuoromme koitti ja yhtäkkiä olimme radalla yksin, Turo alkoi tuntua hieman turhankin räjähdysalttiilta. Niinpä alkutervehdyksestä tulikin varsin rauhaton ja liikkeelle lähtiessä ehdin vain toivoa, että ori ei singahtaisi kiitolaukkaa aitojen yli jos käyttäisin pohjettani. Tällaisena ruutitynnyrinä en ollut Turoa aikaisemmin juuri nähnytkään, joten rata menikin varsin jännittyneissä tunnelmissa. Onneksi ori kuitenkin pysyi käsissä, vaikka muutaman melko ruman pidätteen jouduinkin laukkaosiossa ottamaan. Koulurata ei siis todellakaan ollut mikään ylpeilyn aihe, vaikka etukäteen olinkin ajatellut sitä meidän ehdottomasti vahvimpana osuutena.

4. Otterley - Teerivaaran Pirupoika
Kouluratsastus on meille Rikun kanssa paljon tutumpaa puuhaa, joten radalla lähdinkin varsin itsevarmana. Olin varannut hyvin aikaa Rikun verryttelemiseen ja olin saanut orin hyvin kuulolle, vaikka se olikin vaatinut varsin paljon siirtymisten ratsastamista. Radalle lähdettäessä Riku tuntui varsin hyvältä, sillä se kulki eteen omalla moottorilla ja vaikutti muutenkin paljon reippaammalta kuin aamun näyttelyissä.

Helppo A rata meni alusta loppuun varsin rutiinilla, sillä se on luokka, jota olemme Rikun kanssa kisanneet paljon. Riku kuunteli hyvin apuja ja esiintyi ehdottomasti edukseen ja saimme suoritettua radan läpi ilman rikkeitä. Ainoastaan laukassa Riku olisi voinut olla hieman tahdikkaampi, sillä nyt se jäi hieman hitaaksi ja varsinkin laukanvaihto käynnin kautta venähti hieman pitkäksi. Kaiken kaikkiaan sain kuitenkin olla tyytyväinen hyvin menneeseen rataan Rikun kanssa.

Esteratsastus
7. 50cm
1. Otterley - Rohkean Turhake
Kouluratsastuksen jälkeen vuorossa oli vielä esteratsastus, eikä tauko kahden lajin välissä ollut kovin pitkä sillä olimme osallistuneet kouluratsastuksen viimeiseen luokkaan ja starttaisimme esteratsastuksessa ensimmäisten joukossa. Niinpä jäinkin kävelemään Turon kanssa verryttelyalueelle siksi aikaa, että kouluaidat siivottiin pois ja tilalle rakennettiin esterata. Ajatukseni oli pitää verryttely varsin kevyenä, sillä en halunnut väsyttää Turoa turhaan pitkän päivän lopuksi. Hyppäsimmekin verryttelyesteen vain kerran molempiin suuntiin ja ilokseni huomasin, että kouluradalla nähty ruutitynnyri-Turo tuntui palanneen jälleen omaksi hieman tahmeaksi itsekseen.

Turon estetekniikassa ei ole paljoakaan kehuttavaa, eikä menomme esteillä näytä koskaan kovin hallitulta tai kauniilta, vaikka todellisuudessa tekisimmekin tasoomme nähden varsin hyvää suoritusta. Onneksi lajissa ei jaeta tyylipisteitä, sillä radalla esteet ylittyivätkin välillä melkoisen kolinan ja ryminän saattelemana ja esteiden välit Turo paineli menemään pää taivaissa varsin rumaa laukkaa ja intoa täynnä. Ihmeen saattelemana kaikki puomit kuitenkin pysyivät kannattimillaan ja selvisimme kunnialla radan alusta loppuun asti. Ainakin meillä oli ollut hauskaa, vaikkei suoritus aivan oppikirjanmukainen ollutkaan.

8. 70cm
1. misery. - Moon Syntyny Rellestää
Mamman rellestäjä esteitä loikki,
pieni pelleilijä katkoi puomeja poikki.
Tänään ei mennyt suoritus nappiin,
vaan meille tuli lujaa takkiin.
Pahoittelen aiheutetusta tuhosta,
ei tuottanut suoritus toivottua tulosta.

2. Otterley - Teerivaaran Pirupoika
Esteille verryttelin Rikunkin kanssa vain kevyesti sillä ori tuntui erittäin hyvältä ratsastaa kouluradan jälkeen. Ensimmäisessä verryttelyhypyssä tippui ylin puomi, mikä sai Rikun varovaiseksi ja jopa hieman epävarman tuntuiseksi, mutta seuraavat hypyt sujuivat jo paremmin. Esteradalle lähdimmekin siis varsin hyvin mielin. Osasin kuitenkin varautua siihen, että Rikulla saattaisi mennä pupu pöksyyn, kun pääsisimme radalla.

Lähtömerkin jälkeen huomasin olleeni oikeassa, ja että hyvän ja varman tuntuinen hevonen oli selvästi jäänyt verryttelyalueelle. Riku laukkasi hyvin tahmeasti ja jouduinkin kannustamaan ja rohkaisemaan oria paljon ennen ensimmäistä estettä, jota ori lähestyi kovasti epäröiden. Lopulta pääsimme esteen yli lähes paikaltaan tehdystä hypystä, eikä seuraavakaan este ollut sen helpompi. Vaikka radan ensimmäiset esteet ylittyivätkin varsin tahmeasti, niin pikku hiljaa Riku sai kerättyä varmuutta enemmän ja enemmän ja lopulta hyvä rytmi radan suorittamiseen löytyi muutamalle viimeiselle esteelle. Niinpä saimmekin lopetettua radan positiivisin mielin, vaikka alku olikin ollut hankalaa.

9. 90cm
1. Milja ‐ Kuiskuri
Viimeisenä oli aika esteitä hyppiä
Mutta sekös alkoikin Kuiskua nyppiä
Mietin mikä mahtaa tähän syynä olla
Joko alkaa tammalta hajota polla?
Ennen niin iloisesti ylitti aidat ja montut
Nyt taitaa olla mielessä vain joulun tontut
Niillä oli Kati kaikki esteet koristanut
Vaan ei Kuisku tonttu-ukoista perustanut
Tamma se sitten ekalle esteelle stoppasi
Tontun irti riuhtaisi, mut toimitsija sen nappasi
Sitten matka jatkui kuin mitään ei olisi tapahtunut
Vaikka Kati olikin tuomaritornissaan hyvin tuohtunut

2. misery. - Moon Salariina
Empä muista, koska olisin viimeksi ollut näin nolona kilpasuorituksen jälkeen. Riikka heitti koko suorituksen aivan pelleilyksi, sillä sen mielestä 90cm esteet eivät ole edes kunnon esteitä. Lisäksi hoitaja oli laittanut sille väärän kuolaimen, eikä tätä jyrää pidellä pehmeällä nivelkuolaimella. Meidän suoritus oli siis tyyliä kovaa ja korkealta, mutta onneksi sentään puhtaasti. Yleisöstä kyllä kuului pientä tirskumista sieltä sun täältä, sillä Riikan hyppytyylit olivat kauniisti sanottuna erikoisia. En kerro enempää suorituksesta, sillä en halua muistella sitä!

Kirjoittanut: Pikkulinnun talli Aihe(et): Joulu 2015, Kilpailut