M.B. Chiro

© VRL-01811

11-vuotias suomalainen puoliveriori,
syntynyt 27.05.2017.
Tummanpunaruunikko (Ee/Aa), kapea tähti.
170 cm korkea.
Tällä hetkellä koulutustasoltaan Prix St. Georges (ko), 70 cm (re), 60 cm (me).
Kilpailee kouluratsastuksessa.
Rekisterinumero VH17-031-0441.
Kasvattanut ja omistaa Mandelbacke
(VRL-00102 & VRL-00692).

i. Chocolate Chip
HOL, trn, 170 cm
ii. Amarn Joey
HOL, trn, 165 cm
ie. Kit Kat
HOL, mkm, 172 cm
e. Rosé Touch RS
WEF, rn, 170 cm
ei. San Rosé LW
WEF, rn, 170 cm
ee. Crime Touch RS
WEF, rn, 170 cm

Koko maailma on Chirolle yhtä näyttämöä. Se rakastaa olla huomion keskipisteenä ja esiintyä niin pienelle kuin suurellekin yleisölle. Yksi asia, joka meitä kovasti ihmetyttää, on se, että ori on aina lähes virheettömän puhdas. Siitäkin huolimatta, että se tykkää leikkiä ruoallaan, esimerkiksi kastamalla heinänsä veteen.

© VRL-01811

Saavutukset

22.08.2017 All-Sim Evaluation (Foal)
Conformation: 10, Type: 12, Athletic Ability: 10, Overall Impression: 20
Grand Total: 52% Preferent

20.10.2017 Champion-nuori varsa ‑arvonimi

20.10.2017 XXI nuorten kouluhevosten laatuarvostelu
Rakenne: 9, Käynti: 3, Ravi: 3, Lisäpisteet: 3, Suku: 17,5
Yhteensä: 35,5 p. KV-I

20.12.2017 Kantakirjaus
17 p. + 17 p. + 17 p. + 19 p.
Yhteensä: 70 p. KTK-II

08.03.2018 Champion-arvonimi

06.09.2018 3 Star Prospect (1002 p.)

Jälkeläisinfo

Chiro ei ole vielä jalostuskäytössä

Kilpailuhistoria

38 starttia, joista 7 sijoituksia.

  • 30.06.2019 KRJ-Cup Kaihovaara Prix St. Georges - 71/74
  • 20.06.2019 KRJ Adina Prix St. Georges - 1/1 (64,643 %)
  • 19.06.2019 KRJ Adina Prix St. Georges - 3/3 (56,071 %)
  • 31.05.2019 KRJ-Cup Salpicar Prix St. Georges - 45/53
  • 10.05.2019 KRJ Adina Vaativa A - 3/11 (66,786 %)
  • 30.04.2019 KRJ-Cup Harmaatuulen oriasema Vaativa A - 58/87 (62,857 %)
  • 06.04.2019 KRJ Toukola Vaativa A - 11/20
  • 31.03.2019 KRJ-Cup Oldfinion Dressage Vaativa A - 75/104
  • 28.02.2019 KRJ-Cup Kuuralehdon hevostila Vaativa A - 10/81
  • 25.02.2019 KRJ Oriasema Ketjukolari Vaativa A - 7/16
  • 14.02.2019 KRJ Adina Vaativa A - 11/13 (59,643 %)
  • 05.02.2019 KRJ Adina Vaativa A - 20/23 (59,286 %)
  • 04.02.2019 KRJ Adina Vaativa A - 4/24 (74,286 %)
  • 31.01.2019 KRJ-Cup Kaihovaara Vaativa A - 119/130
  • 31.12.2018 KRJ-Cup Kultahuisku Vaativa B - 121/176
  • 31.12.2018 KRJ Tiiron ratsutalli Vaativa B - 17/30
  • 09.12.2018 KRJ Adina Vaativa B - 2/46 (79,286 %)
  • 06.11.2018 KRJ Half Moon Vaativa B - 26/30
  • 31.10.2018 KRJ-Cup Kaihovaara Vaativa B - 176/249
  • 22.10.2018 KRJ Sysälä Vaativa B - 29/35
  • 20.10.2018 KRJ Playground Ponies Vaativa B - 9/30
  • 22.09.2018 KRJ Humlegård Vaativa B - 25/30 (63,500 %)
  • 31.08.2018 VPV-Cup Vaativa B - 10/20
  • 31.08.2018 KRJ-Cup Oldfinion Dressage Vaativa B - 8/142
  • 19.08.2018 KRJ Mandelbacke Vaativa B - 4/6 (64,833 %)
  • 11.08.2018 KRJ Mandelbacke Vaativa B - 3/8 (67,167 %)
  • 31.07.2018 KRJ-Cup Runoratsut Helppo A - 1/300
  • 30.06.2018 KRJ-Cup Kilpailukeskus Stewart Helppo A - 180/249
  • 29.06.2018 KRJ Hiivurin Suomenhevoset Helppo A - 23/38
  • 06.06.2018 KRJ Pihatie Helppo B - 11/21
  • 01.06.2018 KRJ Sysälä Helppo B - 7/23
  • 31.05.2018 KRJ-Cup Oldfinion Dressage Helppo B - 99/242
  • 30.04.2018 KRJ-Cup Kaihovaara Helppo B - 212/285
  • 15.04.2018 KRJ Mandelbacke Helppo B - 16/24 (62,500 %)
  • 07.04.2018 KRJ Mandelbacke Helppo B - 10/24 (68,809 %)
  • 31.03.2018 KRJ-Cup Hukkapuro Helppo B - 50/301
  • 16.02.2018 KRJ Mandelbacke Helppo C - 3/3 (66,595 %)
  • 15.02.2018 KRJ Adina Helppo C - 3/21 (77,143 %)

Näyttelytulokset

4 irtoSERT, 1 sertin arvoinen, 2 Paras nuori varsa

  • 04.03.2018 NJ Mandelbacke (Lissu T.) - irtoSERT
  • 28.02.2018 NJ Adina (Jannica) - irtoSERT
  • 25.02.2018 NJ Mandelbacke (Sorel) - irtoSERT
  • 31.12.2017 NJ Haavelaakso (vaapu.) - irtoSERT
  • 26.11.2017 NJ Mandelbacke (Lissu T.) - sertin arvoinen
  • 21.10.2017 NJ Mandelbacke (Zafiro) - Paras nuori varsa
  • 10.09.2017 NJ Mandelbacke (Vibaja) - Paras nuori varsa

Kertomuksia vuosien varrelta

Viikko 9 » Näyttelyn jälkeiset tunnelmat

"Siis me saatiin taas irtoSERT, Chiro ei varmaan koskaan tuu saamaan sen kummempaa näyttelyistä!" kirosin Miljalle taas kerran näyttelyn jälkeen. Jo neljäs irtoSERT oli tarttunut Chiron matkaan omista näyttelyistämme. "Mä vien sen kohta johonkin Itä-Eurooppaan näyttelyyn mihin ei tuu ketään muuta osallistujaa", jatkoin valitustani ja potkiskelin viattomia kivenlohkareita. "Hei jätä ne kivet rauhaan, ne ei oo tehny mitään tommosen kohtelunsa eteen", Milja yritti parantaa fiilistäni vitsailemalla ja nauroinkin hänen tyhmälle jutullensa. "Kyllä Chiron aika vielä joskus tulee, se on vasta nelivuotias. Ei se oo valmis vielä kisailemaan isoja poikia vastaan. Ja ne voittajat on kyllä aina ollut tosi komeita." Jostain syystä Milja osasi aina kertoa juuri sen mitä en halunnut kuulla, mutta minkä tiesin olevan totta.

Chiro ei ymmärtänyt äskeisestä tuon taivaallista ja pukkasikin päällään kättäni niin, että juuriharja lensi komeassa kaaressa maahan. "Käyttäydys nyt, mäkin lupaan käyttäytyä paremmin. Mitäs sanoisit kivasta maastolenkistä?" Chiro tuuppasi minua uudestaan käteen, tällä kertaa olin osannut varautua ja sain pidettyä harjan kädessäni. Pikaisen harjauksen ja satuloimisen jälkeen talutin orin tallin pihalle, upea kevätaurinko lämmitti ihoa ihanasti ja sokaisi silmät niin, että oli pakko hakea vielä aurinkolasit päähän.

"Melkein olisi voinut vaihtaa kevyemmän takin päälle." Chiro ei reagoinut höpötyksiini mitenkään vaan löntysti eteenpäin pitkin ohjin metsäpolkua pitkin. Chiro oli aina ollut erityinen ori, niin kiltti ja rauhallinen. Melkein kuin ruuna, ja sehän varmasti oli myös yksi syy orin näyttelytuloksiin. "Mistäs me keksittäs sulle lisää semmosta macho-meininkiä? Kohtahan sä kyllä pääset astumaan, ehkä susta sitten tulee ori." Chiro ei edes korvaansa liikauttanut juttelulleni.

Takaisin tallille tultuamme olin jo unohtanut ärsytykseni ja nauttinut täysin siemauksin rauhallisesta maastoilusta Chiron kanssa. Vielä viimeiset sokeripalat orin nassuun ja Chiro pääsi nauttimaan tarhaan vielä muutamaksi tunniksi.

Viikko 7 » Astutussuunnitelmia

Ensi vuodelle meillä onkin jännät suunnitelmat, sillä Zonjiet Studista ostettu Adelle van de Halor astutetaan omalla kasvatillamme, tummanpunaruunikolla M.B. Chirolla. Chiro on meidän Rosen ensimmäinen jälkeläinen, ja Chiro on jo saavuttanut isoja asioita. Chiro palkittiin näyttelyissä Champion-nuori varsa -arvonimellä kaksivuotiaana. Chiro osallistui myös nuorten kouluhevosten laatuarvosteluun kaksivuotiaana ja sai ensimmäisen palkinnon. Kolmivuotiaana Chiro kantakirjattiin toisella palkinnolla. Chiron kisaura ei ole vielä ehtinyt alkaa, mutta ensimmäiset startit on suunniteltu tapahtuvaksi vielä tälle vuodelle ennen kuin päästään astutushommiin.

Adelle ostettiin meille kahdeksanvuotiaana, tamma ei ollut vielä ennättänyt kilpakentille, mutta heti meille muutettuaan osallistuimme Adellen kanssa harjoituksen vuoksi omiin kisoihimme. Adelle nappasi Miljan ratsastamana heti ensimmäisen voittonsa, ja sen jälkeen parivaljakko on saanut toisenkin voiton. Adellen kanssa on kilpailtu säästeliäästi, ja tämän vuoden jälkeen Adelle jääkin viettämään leppoisia eläkepäiviä kilpakentiltä. Adellella on yksi jälkeläinen ennestään, M.B. Ettoreksi nimetty tummanruunikko ori. Adelle on kantakirjattu toisella palkinnolla ja saanut VIR MVA Ch -arvonimen.

Adellen ja Chiron varsasta toivomme tulevan upea kilpahevonen, mahdollisesti joku päivä varsasta on jopa jalostukseen. Vielä ei ole päätetty jääkö varsa meille vai mitä sille keksitään.

Viikko 6 » Hieroja tuli hoitamaan Polluxia, Hiiskattia, Iraa, Acapulcoa ja Chiroa

"Inga tulee tänään, älä vie Polluxia, Hiiskattia, Iraa, Pulkkaa tai Chiroa ulos" huusin Miljalle tallitöiden lomasta. "Ootko ihan varma, että Inga jaksaa hoitaa ne kaikki?" Milja ei selkeästikään ollut pitänyt korviaan auki kun olin kertonut hänelle viime viikolla innosta hyppien Ruotsin parhaimmaksi hevoshierojaksi tituleeratun Ingan olevan tulossa Ahvenanmaalle, vihdoin ja viimein. Olin muutaman muun tallinomistajan kanssa yrittänyt houkutella naista meidän saaripahaselle käymään jo kuukausien ajan. Ja vihdoin hän oli suostunut! "Ainiin, ja Bert tulee myös, sillä on niitä welshponeja." Olimme joutuneet pyytämään Bertin luoksemme toimimaan tulkkina varmuuden vuoksi. Vaikka kaikkihan me puhuimme englantia, mutta samalla saisin hyvän syyn keskustella Bertin kanssa Wendille suunnittelemistani oreista.

Kahvittelujen jälkeen Inga ryhtyikin heti työn touhuun, päädyimme aloittamaan kaikkein hankalimmasta tapauksesta, Irasta. Ira on aina ollut kammottava ja hankala hevonen, mutta nyt siitä oli tullut oikein erityisen kamala. Inga vilkaisi Iraan ja totesi samantien tamman olevan todella pahasti jumissa kaularangan alueelta, mahdollisesti muualtakin. Olimme ottaneet Iran käytävälle kahden ketjun väliin seisomaan kuolaimet suussa, ja siltikin jouduimme Miljan kanssa pitämään tammaa aloillaan, jotta Inga saisi tehtyä työnsä edes suhteellisen rauhassa. Bert ja Inga vaihtoivat katseita toistensa kanssa ja tajusin heti, että Iran kanssa tulisi kestämään kauan. "Haluaisin kokeilla Iraan TENS-hoitoa, uskoisin siitä olevan hyötyä tamman kanssa." Inga hyppäsi alas jakkaralta ja suuntasi jo autollensa hakemaan varusteita ennenkuin ehdimme edes vastata. "Tottakai, saat vapaat kädet hoitaa juuri niinkuin parhaaksi näet", totesimme Miljan kanssa heikkoa ruotsia vääntäen. Bertiä ja Ingaa nauratti ja Bert korjasi sanojamme oikeaan muotoon. Ira oli pikkuhiljaa alkanut rentoutua ja oli selkeästi paremmalla tuulella. Miljan jäädessä pitämään Irasta kiinni suuntasin hakemaan seuraavaa uhria, Kipan pikimustaa varsaa, Hiiskattia.

Hiiskatti, tuttavallisemmin Hiisi, olikin tänään hyvällä tuulella, ja yllätyksekseni suostui muitta mutkitta seuraamaan minua karsinasta ulos. Pistin Hiisin ketjuihin kiinni reilusti Iran taakse. Hiisi olisi kovasti tahtonut mennä tekemään tarkempaa tuttavuutta ihanan Iran takapuolen kanssa ja päästikin ilmoille huvittavan kuuluisan hörinän, hirnahduksen ja kiljaisun sekoituksen. "Tämähän on vielä ihan varsa", Bert naureskeli Hiisin käytökselle ja olemukselle, tottahan hän puhui. Hiisistä ei varmaan koskaan kasva aikuista, se luultavasti tulisi aina olemaan leikkisä ori varsan mielellä ja uteliaisuudella. Milja oli taluttanut Iran takaisin karsinaansa ja tuli seuraksemme katsomaan Hiisin hierontaa. "Vitsit mä kyllä tykkään tästä, se on saanut ulkonäöllisesti molempien vanhempiensa parhaat puolet." Milja on aivan heikkona suomenhevosiin eikä omat kasvattimme tietenkään tehneet poikkeusta Miljan rakkauteen suomenhevosia kohtaan. Välillä luulen hänen tykkäävän niistä paljon enemmän kuin puoliverisistämme, onneksi meillä on ainakin toistaiseksi vielä puokkivalta. Hiisillä ei ollut juurikaan jumeja ja se nautti täysin rinnoin Ingan kosketuksesta. Ori alkoi jopa nukkumaan hieronnan loppupuolella.

"Vau, kukas se tämä on?" Bert kysyy iso hymy kasvoillansa. "Tää on meidän kasvatti, Pollux, se ei kyllä saanut nimeään sen kirjakerhon mukaan. Pollux on ollut vähän piilossa, se oli niin hidas kehittymään ja halusimme pitää sen isoveljeä Pulkkaa enemmän esillä mainonnassa. Tää on muuten sen meidän hirvittävän kimon tamman varsa, ei uskois vai mitä?" Bert myhäilee Miljan vastaukselle ja pohtii ääneen josko Pollux joku päivä soveltuisi jonkun hänen welshinsä astumiseen. "Varo varpaita!"" varoitukseni kajahtaa ilmoille liian myöhään, Pollux on jo astunut Miljan varpaille. "Miten sä et vieläkään osaa varoa sitä, se on tehny ton sulle varmaan kaks sataa kertaa." Milja porhaltaa toimistoomme laittamaan varpaillensa kylmää ja Pollux jää minun ja Bertin vahdittavaksi Ingan hieroessa oria. Polluxilta löytyy jumit ristiluun ja lannerangan alueelta ja saamme Ingalta kattavat liikutusohjeet Polluxia varten. Aloitamme harjoitukset heti huomenna, tänään ori saa liikkua vapaasti tarhassa. Pollux ei rentoutunut Hiisin kaltaisesti, mutta sitäkin selkeästi hieronta auttoi. Hieronnan päätteeksi en malttanut olla antamatta Polluxille muutamaa sokeripalaa.

"Eikö teillä oo muita kuin kimoja puoliverisiä?" Inga naureskelee kun Milja tulee Acapulcon kanssa karsinasta käytävälle. "Tää on Polluxin velipuoli, Iran esikoinen. Meidän hieno ja lupaava jalostusori Acapulco, tuttavallisemmin ihan vaan Pulkka", vastaan sekä Bertille että Ingalle. "Joudunkohan mä tällekin tuoda jonkun meidän welsheistä, tytär tarttis kyllä vähän ketterämmän kilpaponin", Bert pohdiskelee taas, meitähän se ei haittaisi yhtään. Bert kasvattaa sekä Ruotsin että Suomen mittakaavalla laadukkaita welshponeja niin käyttöön kuin näyttöön. Vaaditaan sekä minun että Miljan kekseliäisyys ja voima saada Pulkka asettumaan ketjujen väliin ja pysymään paikallaan, jotta Inga pääsee työskentelemään. Pulkka on liikkellä non stop ja pitää mainettansa yllä taas kerran. Ori ei malta seistä aloillansa ja steppailee sen minkä ehtii. Haen tupon heinää orin nenän eteen ja saan sen pysymään paikallaan sen verran, että Inga pääsee käymään orin läpi. "Tältä ei kyllä löydy yhden yhtä jumia, kummallinen hevonen, ja tekö vielä kisaatte esteitä tällä?" Inga on yllättynyt Pulkan hienosta lihaskunnosta ja kehuu tekemäämme työtä.

Ikuisuudelta tuntunut päivä ei ole vielä ohi ja haemme vielä viimeisimpänä Chiron hierottavaksi. Chiro nauttii saamastaan huomiosta, peräti neljä ihmistä vain hänen ympärillänsä. Chirolla alkaa välittömästi silmät sulkeutumaan ja pää laskeutumaan orin silminnähden nauttiessa käsittelystä. Chirolla on pientä jumitusta siellä täällä, ei mitään vakavaa ja saamme Chiroakin varten kattavat liikutusohjeet, aloitamme heti huomenna kattavalla juoksutuksella.

Päivä saatiin kunnialla vietyä loppuun ja rutkasti köyhempinä, mutta kokemusta rikkaampina hyvästelimme Ingan ja Bertin heidän matkatessaan seuraavaa tallia kohti.

© Suomen Hippos / Pirje Paananen