Vilihuiskis

Olin katsellut myyntihevosten tarjontaa kenttähevosruunan ja suomenpienhevostamman toivossa kun törmäsin Huiskikseen ensimmäisen kerran. Ihastuin heti sen nimeen ja suloiseen ulkomuotoon. Se oli kuitenkin ori. Silloin ajattelin, että tuskinpa Tuire tahtoo hienoa oriaan minulle ruunaksi myydä. Niinpä ajattelin jatkaa etsintöjä. Mutta en saanut hevosta mielestäni vaikka kuinka yritin. Siellä se keikkui yhä myytävien listalla päivästä toiseen. Lopulta päätin, että pakko se on ainakin kysyä. Ja kannatti kysyä, sillä nyt herra asustelee Mantsussa.

Kertomuksia vuosien varrelta

Viikko 19/2022 » Kirjavan lelutipun maastoestekilpailut

Nämä taisivat olla jo kolmannet kirjavan tipun maastoestekilpailut, joihin otin osaa. Kisat järjestettiin tuttuun tapaan Kanadassa Orange Wood Ranchilla, joka muuten juhli samalla 17-vuotissynttäreitään! Mukana oli Huiskiksen lisäksi nuoret neidit Tarina ja Elli. Tipun höyhentä ei tällä kertaa irronnut matkaan, mutta Vilin kanssa ratsastetusta luokkavoitosta saimme kotiinviemisiksi huippuhauskan ruusukkeen!

Viikko 17/2021 » Sinivalkoinen hevonen

Huiskis on näyttää olevan viimeistä jouhta ja jopa ruusukkeita myöten ehta suomalainen. Kaikki ne kuusi ruusuketta, jotka olemme tähän mennessä kisoista haalineet, ovat olleet sinivalkoisia! Aivan täysin voittamattomia emme sentään ole, vaikka olisihan se hienoa. Joukkoon on mahtunut tietenkin huonompia päiviä niin hevoselle kuin ratsastajallekin, mikä on sitten näkynyt myös lopputuloksissa.

Viikko 1/2021 » Huikea aloitus!

Minun ja Huiskiksen ensimmäiset yhteiset kisat ovat nyt takanapäin. Ja varsin mielenkiintoisia päiviä nuo olivatkin. Ne sisälsivät niin onnistumisen tunteita, jännitystä kuin pettymyksiäkin. Mutta en voisi olla tyytyväisempi!

Molemmat kisat käytiin siis Adinassa, jonne matkustin ison hevosrekallisen kanssa jo hyvissä ajoin, sillä luvassa oli kisoja useammalle päivälle niin koulu-, este- ja kenttäratsastuksen kuin valjakkoajonkin saralla. Kisapaikka oli myös Huiskikselle jo ennestään tuttu, joten se oli hyvä ympäristö aloittaa. Oli mukavaa päästä pois täältä Ahvenanmaan sateista Rovaniemelle, jossa oli joka päivälle luvattu kirpakkaa pakkassäätä, vaikka suurin osa ajasta tulikin vietettyä maneesissa.

Ensimmäinen kisapäivä alkoi lupaavasti kun koulukokeessa pärjäsimme parhaiten ja esteetkin ylittyivät virhepisteittä. Maastokokeeseen tuli lähdettyä vähän turhankin itsevarmasti. "Kyllähän me nyt ensimmäisistä kisoista otetaan heti voitto." No, ei otettu. Kieltoja tuli kaksi ja muutama virhepiste vielä lisää ihanneajan ylityksestä. Loppujen lopuksi olimme maastokokeen huonoimmat. Sainpahan ainakin heti reippaan palautuksen takaisin maan pinnalle. Kokonaistuloksissa sijoituimme luokan puoleen väliin.

Sen jälkeen Huiskis vietti muutaman lomapäivän voimiaan palautellen minun jatkaessani ratsastusurakkaa muiden hevosten kanssa. Lopulta koitti toinen kenttäratsastuspäivä. Tällä kertaa koulukokeen jälkeen olimme neljänsinä ja pääsimme jatkamaan myös maastokokeeseen estekokeen virheettömän suorituksen jälkeen. Mahdollisuus sijoitukseen oli siis olemassa. Edelliskerrasta oppineena lähdin kuitenkin maastoesteille nöyrin mielin ja keskityin ratsastamaan siistin ja rauhallisen radan. Selviydyimmekin kunnialla maaliin, vaikka muutama virhepiste tuli jälleen ihanneajan ylityksestä. Mutta kuinka ollakaan, singahdimme yllättäen luokan kärkeen! Jäljellä oli enää muutama ratsukko, joiden joukossa oli luokan parhaimmisto. Tilanne muuttui yhä vain jännittävämmäksi, kun nämä ratsukot keräilivätkin virhepisteitä toisensa perään. Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että voitimme Huiskiksen kanssa koko luokan!

Viikko 1/2021 » Ensimmäiset kisat kiikarissa

Huiskis kuntoitui ruunauksesta hyvin ja pääsimme niin sanotusti aikataulussa treenailemaan, vaikkei meillä varsinaisesti mitään aikataulua ollutkaan. Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä, että olen ilmoittanut meidät ensimmäisiin kisoihin ja ne ovat aivan tässä lähipäivinä. Suuntana jälleen kerran Lappi ja Adina. Siellä tulee kyllä käytyä kisoissa niin usein, että varmaan pitäisi kohta muuttaa lähemmäs, jotta olisi lyhyempi kisamatka, heh. Tarkoitus on kyllä alkaa järjestää taas aktiivisemmpin kisoja myös täällä meillä. Katsotaan, jos hallikaudelle saisi taas kenttäkisatkin järjestettyä nyt kun maneesin laajennus saatiin valmiiksi.

Viikko 51/2020 » Klinikan kautta uuteen kotiin

Keskiviikkona oli se päivä jolloin uusi kenttäratsuni Huiskis matkusti Seinäjoelta Ahvenanmaalle. Mutta sen sijaan, että olisin ajanut suorinta tietä Mandelbackeen, kurvasinkin paikalliselle eläinlääkärille. Huiskikselle oli nimittäin varattuna aika ruunaukseen. Ihan heti pitkän reissun jälkeen se ei kuitenkaan joutunut toimenpiteeseen, sillä se tapahtuisi vasta seuraavana päivänä. Yön ajan se sai rauhoittua ja toipua matkasta klinikan tallissa. Jatkoin siis loppumatkan yksin ja palasin hakemaan sitä uuteen kotiinsa kun toimenpide oli tehty. Sain kuulla, että kaikki oli mennyt hyvin. Nyt otetaan vaan rauhallisesti seuraavat pari viikkoa ja tutustutaan toisiimme.