Kuisku on ollut viimeiset puoli vuotta mammalomalla, mutta nyt kun varsa on vieroitettu, päätimme lähteä temppuilemaan Metsälammelle. Kuten arvata saattaa, tamma oli aivan innoissaan päästessään pois kotikulmilta tekemään jotain todella erilaista kuin yleensä.
Metsälammen maneesiin oli rakennettu hauska temppurata, joka tulisi suorittaa mahdollisimman lyhyessä ajassa. No, se ei varmasti olisi ongelma Kuiskun kanssa. Mutta puhtaasta suorituksesta en ole sitten niinkään varma. Rata aloitettiin pujottelulla ja vaikka tamma onkin ketterä, yksi tötteröistä meni kaatumaan.
Seuraavana oli vuorossa puomikuja, josta oli mainittu etukäteen, että peruuttamalla kujan ajasta vähennettäisiin viisi sekuntia. Ei kannata yllyttää hullua, totta kai me lähdimme yrittämään peruutusta! Puomien muodostamassa kulmassa toinen takajalka lipsahti puomin väärälle puolelle, mutta muuten saimme tämän osuuden kunnialla suoritetuksi.
Sen jälkeen pitikin nopeasti kääntää hevonen oikeinpäin ja siirtyä istumaan kuin naistensatulassa ikään. Vauhdikkaasta menosta huolimatta onnistuin pysymään selässä harjasti tiukasti pidellen. Mutta tässä vaiheessa Kuisku sattui huomaamaan seuraavaksi edessä olevat pienet esteet. Se olikin sitten menoa. En ehtinyt saada tolpan kiertämisen jälkeen jalkoja molemmin puolin satulaa, joten ei auttanut muu kuin ottaa entistäkin tiukempi ote harjasta ja toivoa parasta. Hassua kyllä, mielessäni ainoa ajatus oli sillä hetkellä ”saakohan tästä tyylistä lisäpisteitä tai jotain?”. Onneksi esteet olivat korkeintaan 40 senttisiä ja Kuisku ylitti ne hyvin maltilliselta korkeudelta, joten selviydyimme niistä kutakuinkin kunnialla.
Sitten olikin jo aika viimeisen tehtävän, maailmanympärysmatkan. Kuisku teki siitä jälleen omalta osaltaan vaativan tehtävän, sillä virtaa riitti vieläkin niin, ettei se malttanut jäädä seisomaan paikoilleen. Toiselta kyljeltä olin vähällä liukua alas, mutta ihmeen kaupalla sain heitettyä toisen jalan kaulan yli juuri sopivalla hetkellä. Täytyy sanoa, että rankkaa oli, mutta meillä oli ainakin superhauskaa ja luulenpa, ettei naurulta välttynyt kukaan, joka seurasi meidän suoritustamme!
Lopullinen sijoituksemme oli viides, eli olimme ensimmäiset ei-sijoittuneet – ei huono!
