Talliesittely

Tältä sivulta löydät tietoja esimerkiksi siitä, millainen talli meillä on ja mitä muuta tiluksiltamme löytyy. Mukana on myös muutamia valokuvia ympäristöstämme. Sokerina pohjalla on tallin historiikki.

Tilukset

Mitä olisikaan Fiktio ilman suloisten shetlanninponien ja rehellisten suomen(pien)hevosten temmellystä vehreillä laitumilla? Kesäisin Fiktion tilukset ovat kauneimmillaan, mutta ei saa unohtaa talven korkeita lumikinoksia. Maastoilu onnistuu mainiosti monipuolisilla maastolenkeillämme. Löytyyhän meiltä myös maastoesterata, joka tuo hyvää vaihtelua taitaville koulu- ja esteratsuillemme.

Kesällä voi viilentyä pienessä järvessä, joka löytyy pienen kävelymatkan päästä. Uiskentelu tekee hyvää niin hevoselle, kuin ratsastajallekin. Erityisen hyvä vaihtoehto on, että kiertää pitkän maastolenkin ja menee sen jälkeen rannalle pulikoimaan. Hevoset varmasti tykkäävät. Järvi on nimetty Kielojärveksi.

Itse Fiktiohan sijaitsee Länsi-Suomessa, erittäin kauniilla maaseudulla. Moni on varmaan unelmoinut omasta maatilasta, kuten minäkin. Kerran tämä haave sitten toteutui, kun löysin pienen myynnissä olevan tilan. Innostuin heti ja soitin myyjälle. Pian tila olikin minun ja jonkin aikaa mietittyäni annoin sille nimeksi Fiktio.

Ainoa paikka ratsastamiseen ei ole suinkaan maasto, vaan olemme rakentaneet myös suurehkon hiekkakentän ja sen viereen katsomon. Kooltaan kenttä on 50x75 metriä ja se on aidattu vahvalla puulla. Ruohokenttä olisi mukava, mutta tällä hetkellä meillä on vain tämä hiekkapohjainen. Jotta ratsastus onnistuu myös talviaikaan, on kenttä valaistu. Katsomosta on hyvä seurailla kilpailuja. Rakensimme myös kentän viereen varaston, jossa voimme säilyttää estekalustoa.

Mitä olisi talli ilman omia viljelysmaita? Tottahan toki meiltä löytyy myös muutama oma pelto, jotta saadaan tuotettua hevosille heinää ja kauraa. Löytyyhän meiltä omasta takaa myös muutama omenapuu ja porkkanoitakin on istutettu. Myymme näitä kaikkia myös eteenpäin muille tiloille, sillä kaikkea emme itse tarvitse ja pitäähän sitä jostain rahaa tienata.

Tarhoja meillä olisi lähes jokaista hevosta varten oma, mutta kaikkia emme kuitenkaan käytä, sillä useimmat hevoset viihtyvät toistensa seurassa. Lähinnä oreilla on omat tarhansa, jotta välttyisimme suuremmilta tappeluilta. Tarhoja on muutamia erilaisia, osa on hiekkapohjaisia ja osa ruohopohjaisia. Suurin osa kuitenkin ruohopohjaisia. Joissakin on putkiaidat ja joissakin kestopuuaidat. Aidoissa on sähköt, mutta silti hevosia onnistuu karkailemaan. Ja tottakai kesää varten on oltava laitumet ja niitähän meillä on kolme erilaista. Yksi on oreille, yksi tammoille (ja ruunille) ja yksi nuorille oreille.

Tallirakennus

Itse tallirakennus on suurehko, vaalea rakennus. Siellä olevat karsinat ovat varattuina vain ja ainoastaan omille hevosillemme. Karsinoiden seinät on kalkittu valkoisiksi, jotta kesäisinkin olisi viileää ja joistakin löytyy myös ikkuna. Jokainen karsina on varustettu juoma-automaatilla, ruokakaukalolla, sekä suolakivellä. Karsinoiden seinistä, karsinan ulkopuolella, löytyy loimiteline ja koukku riimua ja riimunnarua varten. Karsinoiden seinät ovat kestävää filmivaneria puoleen väliin asti, ja siitä ylöspäin seinän virkaa toimittaa kalterit. Karsinoissa on saranoilla toimivat ovet, jotka ulottuvat hieman yli puolen välin. Yläosassa ei ole mitään. Karsinat ovat kooltan hyvin isoja, jonka ansiosta ne riittävät hyvin varsomiseenkin, jolloin meillä ei ole erikseen varsomiskarsinoita. Tallista löytyy myös kaksi pesukarsinaa, jotka ovat varustettu vesiletkuilla ja tarpeellisilla pesuvälineillä.

Varustehuoneessa säilytetään tietenkin kaikki hevosten varusteet. Huoneessa on myös tilavia kaappeja suojia, pinteleitä sun muita pikkutavaroita varten. Satuloille ja suitsille on omat telineet. Huoneesta löytyy myös toinen, pieni huone, joka on kuivaushuone. Varuste- ja kuivaushuoneen seinät on maalattu vaaleansinisiksi ja huoneesta löytyy myös muutama ikkuna.

Rehuvarastossa säilytetään hevosten ruoat. Jokaiselle ruoalle on oma säiliö, josta on helppo ottaa kauhalla sen verran kuin haluaa. Huoneesta löytyy aina myös muutama heinäpaali, mutta lisää löytyy ladosta, joka on aivan tallin vieressä. Huoneessa on ovi ladolle päin, ettei tarvitse kamalan kaukaa kiertää.

Tallin oleskelutiloissa saa vierailla kuka vain. Sieltä löytyy pieni keittiönurkkaus, suuri sohva ja televisio, sekä kirjahylly, josta löytyy monenlaisia hevoslehtiä ja -kirjoja. Tilojen seiniä peittää monet julisteet, ruusukkeet ja taulut. Kuten varustehuoneessa, myös oleskelutilojen seinät on maalattu vaaleansinisiksi ja huoneesta löytyy kaksi ikkunaa. Oleskelutiloista löytyy myös lääkekaappi, josta löytyy kaikki tarpeellinen. Huoneen vierestä löytyy vessa. Kuten oleskelutilatkin, myös vessan seinät on täytetty julisteilla.

Kuvia ympäristöstämme

Pellon vieressä vanhan navetan rauniot, pari aittaa, sekä lisää peltoa.

Fiktion historia

Kaikki alkoi joskus 2002-2003 vuosien vaiheessa, kun perustin expageen tallin, jonka nimesin Sinisen Tuulen Talliksi. Hevoskaartista löytyi jos jonkinlaista kauransyöjää ja hoitajiakin oli kiitettävästi. Vuonna 2004 talli siirtyi geocitiesiin jatkaen samoilla hevosilla ja hoitajilla. Sitten vuonna 2005 alkoi nimi ja hevoset vaihtua tiuhaan tahtiin. Aluksi oltiin hetken aikaa shetlanninponisiittola Lakritsapiippu, jonka aikana syntyi kolme ponia. Tiedot ovat kuitenkin valitettavasti kadonneet.

Aivan vuoden 2005 lopulla nimi vaihtui Usvamereksi ja ensimmäinen kasvattikin ehti vielä sen vuoden puolella syntyä. Tämä oli shetlanninponiori. Shettiksien kaveriksi tulivat kuitenkin myös suomenhevoset. Tämäkään nimi ei kauaa ollut, kasvattejakin syntyi vain kolme, joista kaksi olivat shettiksiä ja yksi ainoa suokki. Kaikki olivat oreja. Kesällä 2006 nimi muuttui jälleen. Tällä kertaa siitä tuli Kastanjetti. Suomenhevosten ja shetlanninponien rinnalle tulivat norjanvuonohevoset ja arabialaiset täysiveriset. Kasvatteja syntyi yhteensä kaksikymmentäkaksi (22). Seitsemän (7) suokkia, yksitoista (11) shettistä, yksi vuonohevonen ja kolme arabia.

Lopulta kuitenkin marraskuussa 2006 päätin taas vaihtaa tallin nimeä, mutta tuolloin valittu nimi toimii edelleenkin tallin nimenä. Ja nimihän on Fiktio. Vuonohevoset ja arabit jäivät nimenvaihdoksen myötä pois kuvioista, mutta kasvattajanimen alle syntyi kuitenkin kaksi vuonotammaa. Suomenhevosia ja shetlanninponeja on syntynyt monia kymmeniä, tosin vuoden 2008 lopulla shetlanninponien kasvatus laantui.

Kun elettiin syyskuuta 2009 (jolloin oli vajaa kolme vuotta siitä, kun tallin nimi vaihtui Fiktioksi), päätin yhdistää kaikki tallini helpottaakseni hevosten sivujen päivitystä. Tätä ennen kun hevoseni olivat hujan hajan ympäri maailmaa. Uudistuksen myötä pääkasvatusroduksi shetlanninponien tilalle tulivat trakehnerit, mutta suomenhevoset saivat edelleen pitää paikkansa ykköskasvatusrotuna. Ennen uudistusta Fiktion-kasvattajaliitteen alle syntyi 68 suomenhevosta ja FK-liitteen sai 37 shetlanninponia. Yhteensä siis 105 kasvattia!

Yhdistäminen ei suinkaan käynyt käden käänteessä, sillä muokattavia sivuja oli paljon. Operaatio alkoi tarkalleen 3. syyskuuta ja suomenhevosten ja trakehnerien sivut saatiin reilussa viikkossa muokattua. Lopullisesti operaatio päättyi kuitenkin 0. kuuta, jolloin kaikki hevoset asuivat vihdoinkin turvallisesti samassa tallissa.