† Muistoissamme 11.04.2017

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	kulomusta, 164 cm
syntynyt	22.10.2014, 17-vuotias
osaaminen	ko: Helppo A, re: 65 cm
rekisterinumero	VH15-018-0033
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

20.01.2015	SV-I (2v.)	38 p.
	rakenne 8 p., suku 10 p., käytöskoe 20 p.
15.04.2015	KTK-II	75 p. (R-suunta)
	18 p. + 19 p. + 19 p. + 19 p.
12.11.2015	Champion
18.03.2016	VIR MVA
15.02.2017	KRJ-I	101 p.
	7,5 p. + 42 p. + 25 p. + 11,5 p. + 15 p.
20.03.2017	SLA-I	97 p.
	13 p. (5-3-3-2) + 17 p. + 24 p. + 23 p. + 20 p.
30.03.2017	YLA2	86 p.
	20 p. (15+5) + 28 p. (21+7) + 17 p. + 17 p. + 4 p.

Elma oli jo heti syntyessään yksi lempihevosistani. Se on erittäin kiltti, nöyrä ja yhteistyöhaluinen tamma, ainoa miinuspuoli siinä on pieni kärsimättömyys ja kuumuvuus. Tamma on ihmisille aina yhtä kiltti, mutta se kannattaa kuitenkin hoitaa reippaasti ettei se ehdi kyllästyä odotteluun. Jos Elman kanssa puuhaa liian kauan se alkaa steppailla malttamattomasti edes takaisin, muuta vikaa siinä ei ole, mutta onhan se vaikeampaa hoitaa hevosta joka ei pysy paikallaan. Kun toimii suhteellisen reippaasti, ei jää hirvittävästi halailemaan tai näpertelemään, Elma käyttäytyy kiltisti kuin koiranpentu. Se on helppo satuloida ja suitsia, se ei pullistele ja kuolaimet menevät suuhun nätisti. Tamma on reipas taluttaa, ei ryykää ohi tai yli, vaikka hitaan ihmisen kanssa saattaakin hieman päätään nykiä.

Ratsuna Elma on reipas, eteenpäinpyrkivä ja erittäin yhteistyöhaluinen. Se toimii hyvin pienemmilläkin avuilla ja hermostuukin isoista ja nykivistä tai naputtavista avuista. Kehonsa hallitsevan reilun ratsastajan alla tamma on nöyrä kouluratsu, joka tekee kaikki kiemurat niin hyvin kuin vain ikinä osaa, kun sitä pyytää. Saman asian hinkkaamiseen Elma kuitenkin kyllästyy helposti, kuumuu, alkaa painaa kädelle ja kipittää ohjaa vasten. Treeni kannattaa aina pitää mahdollisimman monipuolisena ja mielenkiintoisena, tehdä paljon erilaisia asioita lyhyissä pätkissä. Sillä tavoin Elmalla pysyy mielenkiinto työntekoa kohtaan yllä, eikä parempaa ratsua helposti löydä. Tamman kanssa on aina mukavaa tehdä töitä, sillä se ei vänkää vastaan vaikka tehtäisiin hankalampiakin juttuja.

Traileriin Elma kävelee oikein nätisti, eikä matkustaessakaan turhia hötkyile. Ulos se voi tulla hieman vauhdikkaasti, mutta pysähtyy lastaussillalta päästessään. Kisapaikalla Elma on vireä, utelias ja kaikesta kiinnostunut, mutta ei menetä keskittymiskykyään missään tilanteessa. Tamman kanssa onkin ilo olla myös kisapaikalla, sillä sen energia suuntautuu hyvin työntekoon ja kouluradan vaihtelevat tehtävät pitävät Elman mielenkiinnon yllä. Vaikka ruusuketta ei joka kerta tulekaan, on ratsastajalla silti lähes aina hymy korvissa kun kotiin lähdetään, sillä tamman kanssa on melkein mahdotonta saada huonoa rataa aikaiseksi. © Susiraja

Sukuselvitys

Katso myös kattavampi sukutaulu!     isälinja - Hukkareissu     emälinja - Elo-Välke

Näyttelytulokset

30.03.2016 Rosenhof, MVA-SERT (BIS4), päätuom. Kati
24.12.2015 Horisontti, irtoSERT, päätuom. Jannica
15.11.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, I-palk., tuom. alaera
03.09.2015 Huvitutti, irtoSERT, päätuom. Welby
26.03.2015 Turmeltaja, MVA-SERT (BIS2), päätuom. Jannica
28.01.2015 Cresendo, irtoSERT, päätuom. Kerppa

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

25.01.2017 - Päiväkirjamerkintä

Siitä on jo melkein pari vuotta aikaa, kun sain iloita Elman vanhempien laatuarvostelumenestyksestä. Ensi kuussa on toivottavasti edessä samaa iloa ja riemua itsensä Elman kanssa. Olen nimittäin ilmoittanut tamman helmikuun tilaisuuteen, joten toivoa sopii, että kaikki menee hyvin ja tamma palkitaan. Tämän hevosen kanssa ei tavoitella sen enempää kuin ykköspalkintoa, joten jos se sieltä napsahtaa, on yksi suurimmista tavoitteista saavutettu. Elmahan on jo menestynyt hienosti näyttelyissä, jopa paremmin kuin osasin kuvitella. Vaikka olihan sen isä hienorakenteinen yksilö.

Varsoja Elma on pyöräyttänyt meille kolme kappaletta, joista tuorein on ihan pikkuinen vielä. Kaikki jälkeläiset ovat mustia, mikä onkin hyvin mielenkiintoista. Elman isälläkin kaikki jälkeläiset yhtä lukuunottamatta oli mustia. Elman kahden ensimmäisen varsan isät ovat raudikoita ja tämän uusimman on voikko, joten selkeästi tamman geeneissä on jotain, joka periyttää juuri tummia jälkeläisiä. Saa nähdä minkä värinen seuraavasta varsasta tulee, jos sellainen tulee vielä. Voi nimittäin olla, että tamman varsaluku on tässä. Mutta koskaan ei tiedä.

25.09.2016 - Kouluvalmennus, valmentajana Lucie

Oli toistaiseksi viimeisen valmennuskerran vuoro Fiktiossa. Tälle tunnille Milja oli valinnut ratsukseen reippaan suomenhevostamma Elman. Tuttuun tapaan kehotin Miljaa keskittymään alkuverryttelyn aikana hevosen taivuttamiseen kunnolla, mikä tarkoitti volttien ja kaarevien teiden ratsastamista. Olin etukäteen kuullut, että Elma saattoi kyllästyä melko helposti saman asian toistamiseen, joten tällä kertaa luvassa olikin vähän kaikenlaista harjoitusta. Alkuverryttelyn jälkeen pyysin Miljaa ratsastamaan lisätyssä käynnissä toisen pitkän sivun, siirtymään lyhyen sivun ajaksi keskikäyntiin ja ratsastamaan kokorataleikkaa lisätyssä käynnissä. Elma asteli heti alusta alkaen reippaasti etenevin askelin, vaikka saattoikin huomata, että eteneminen uralla oli tahmeampaa kuin kokorataleikkaan aikana. Neuvoin Miljaa antamaan enemmän tilaa edestä ja olemaan päättäväisempi. Harjoitus rupesi sujumaan hyvin käynnissä, joten pyysin ratsukkoa siirtymään raviin. Elma innostui askellajin vaihtumisesta sen verran, että oli heti alusta alkaen hyvin kuulolla. Lisätty ravi sujui oikein näyttävästi niin uralla kuin kokorataleikkaan aikana. Lyhyiden sivujen ajaksi pyysin Miljaa kokoamaan ravia. Tässä ratsukolla oli aluksi petrattavaa, sillä ravi pysyi lennokkaana myös lyhyillä sivuilla. Elma oli kai jo ehtinyt kyllästyä ja sen takia hieman kuumeni. Tämän jälkeen siirryimme takaosakäännöksiin. Pyysin Miljaa ratsastamaan pitkiltä sivuilta keskihalkaisijalle, jossa hänen tuli tehdä takaosakäännös ja palata uralle. Lyhyen sivun aikana ratsukko sai ravata. Milja sai hienosti koottua Elman ennen käännöstä, ja itse takaosakäännös meni hyvin. Pyysin Miljaa toistamaan takaosakäännöksen vielä pariin kertaan. Tässä vaiheessa Elmasta oli havaittavissa pientä turhautumista, joten annoin ratsukolle luvan nostaa laukan. Laukka nousi napakasti, ratsukko eteni uraa pitkin ja teki pari volttia laukan aikana. Laukan jälkeen Milja ratsasti itsenäisesti ravissa ennen kuin oli aika siirtyä käyntiin.

20.01.2015 - Päiväkirjamerkintä

Lähdin tänään neljän nuoren voimin suomenhevosvarsojen arviointitilaisuuteen. Kaksivuotiaista mukaan tulivat Pieti ja Elma, sekä kolmivuotiaista Makia ja Adelma. Tosin jo lastausvaiheessa olisi tehnyt mieli jättää porukan ainoa ori kotiin, sillä ensinnäkään sitä ei meinannut saada rekkaan ja sitten kun enää viimeinen jalka oli lastaussillalla, päätti herra peruuttaa pois. Lopulta tunti siinä tapeltiin, kunnes aivan yhtäkkiä Pieti asteli kyytiin kuin mitään ongelmaa ei olisi ikinä ollutkaan. Tammakolmikko oli onneksi helppo lastata, joten vihdoin päästiin matkaan. Matkan aikana Adelma ja Pieti pitivät ääntä (Pieti enemmän), mutta Elma ja Makia tyytyivät vain mutustelemaan heiniään.

Perillä selvisi, että Pietin vuoro olisi ihan näillä näppäimillä. Olin kyllä varannut hyvin aikaa, mutta aikataulut olivat poisjääntien takia paljon etuajassa. Aamuisen käytöksen perusteella on odottanut liikoja orin käytöskokeen tulokselta, joten olkia kohauttaen otin vastaan ne viisi pistettä, jotka Pieti sai. Lopuksi kuulutettiin orin saaneen kolmannen palkinnon. Sitten ei muuta kuin seuraavan kimppuun. Elma oli aivan toista luokkaa Pietiin verrattuna. Ei sekään mikään rauhallisuuden perikuva ole, mutta kiltti se on. Tänään se käyttäytyi erinomaisesti ilman kärsimättömyyden häivääkään ja ansaitsi täydet pisteet käytöskokeesta. Tamma palkittiin hienosti ensimmäisellä palkinnolla.

Sitten olikin minulle luvassa pieni tauko, sillä Pieti ja Elma olivat ikäryhmänsä viimeiset ja Adelma Makian kanssa omansa loppupäässä. Ennen niiden vuoroa ehdin katsoa mm. kasvattieni Kimalluksen, Kuohun, Wilpurin ja Joliuksen suoritukset. Kuohu ja Jolius, jotka vetäisivät hienot prosentit koulukokeesta, saivat I-palkinnot, kun taas Wilpuri sai kakkosen ja Kimallus kolmosen. Hienoa suorittamista kaikilta, vaikka ihan aina ei menekään putkeen!

Vihdoin oli Adelman vuoro. Koulukokeessa oli ongelmia keskittymisen kanssa, joten virheitä tuli jonkun verran. Muihin hevosiin verraten se jäi lopulta kolmanneksi viimeiseksi. Rakenteesta tamma kuitenkin pamautti hienosti täydet pisteet ja käytöskin oli ihan kelvollista. Lopputulemana II-palkinto. Makian kanssa koulukoe meni huomattavasti paremmin ja se sijoittuikin kymmenenneksi prosentein 74.213%. Mielestäni käytöskokeesta tamma olisi ansainnut paremmat pisteet, mutta se sai samat kuin Adelma. Mutta muutaman pisteen puuttumisesta huolimatta Makia palkittiin ensimmäisellä palkinnolla. Jäin tamman kanssa vielä seuraamaan seuraavana olleen kasvattini Laina suorituksen (tuloksena SV-III), jonka jälkeen lähdin valmistelemaan laumaani kotimatkaa varten.