† Muistoissamme 18.05.2017

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	tummanrautias, 157 cm
syntynyt	02.07.2015, 22-vuotias
osaaminen	ko: Helppo B, re: 90 cm
rekisterinumero	VH15-018-1763
kasvattaja	Sointula
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua
nimeään mainittavan

20.09.2015	SV-III (2v.)	21,4 p.
	rakenne 6,4 p., suku 10 p., käytöskoe 5 p.
20.10.2015	SV-I (3v.)	48,9 p.
	rakenne 6,6 p., suku 10 p., käytöskoe 20 p., ratsastuskoe 7,3 p. + 5 p.
20.05.2016	KTK-II	73 p. (R-suunta)
	19 p. + 19 p. + 17 p. + 18 p.
31.03.2017	ERJ-I	108,5 p.
	7,5 p. + 45 p. + 22,75 p. + 20 p. + 13,5 p.
30.03.2017	YLA2	90 p.
	22,5 p. (17+5,5) + 27,5 p. (18,5+9) + 17 p. + 16 p. + 7 p.
15.05.2017	KRJ-II	92,75 p.
	7 p. + 40 p. + 12,75 p. + 20 p. + 13 p.
18.05.2017	KV Jälkeläisarvonimi A

Henkäys on ihana. Se on niin ihana, että se näyttää jopa hurmaavalta, vaikka se onkin aivan normaalin suomenhevosen näköinen. Tämä hevonen rakastaa vesisadetta, sen ajatonta ääntä sekä tunnelmaa ja sateen jälkeistä raikasta ilmaa. Monesti sateen jälkeen Henkäys nostaakin päänsä koreasti ylös ja nuuhkaisee sieraimiinsa vesisateen puhdasta tuoksua. Hieman ryhditön tamma osaa myös olla oikea nainen. Keväisin miesten hurmoksessa oleva tamma näyttää kiukkuisen puolensa, ja osaakin uhitella takajaloillaan ja näyttää purukalustoaan yllättävän läheltä. Apuna keväisin on jämptiys ja määrätietoisuus, jolla Henkäyksen saa kuriin.

Tummanrautias tamma on siitä älyttömän mielenkiintoinen hevonen, että se osaa vähän niin kuin lukea ihmistä. Se huomaa jos kärsin sydänsuruista, stressistä tai olen muuten vain allapäin. Tällaisina päivinä se on hyvin hellyyttävä, painaa päänsä kainaloon ja huokailee syvään. Tamma tekee kaikkensa, jotta ihmisen surkea fiilis muuttuisi edes hitusen verran paremmaksi: Henkäys ymmärtää. Voisinkin sanoa, että hevoseni on erittäin tasapainossa elelevä kaviokas, joka nauttii elämästään eikä sen koomin näytä tunteitaan muuta kuin keväisin. Henkäys on rakas kuuntelija, hyvä ystävä. Perheenjäsen.

Jottei tämä luonnekuvaus mene pelkkään lässytykseen on aika esitellä millainen Henkäys on hoidettavana. Tallikäytävällä se ei mielellään seisoisi hoidettavana, mutta tyytyy siihenkin tarpeentullen. Yleensä harjailenkin tamman sen tarhatessa - josta se muuten nauttii täysin sydämin - tai vaihtoehtoisesti hevosen omassa nurkkakarsinassa. Vatsan alta paijaaminen ja pehmeällä harjalla harjaaminen on sen mieleen, se myös tykkää kun sen harjasta letittää ja selvittää sormin. Varusteet saa puettua sille hyvin päälle, mutta kuolainten kanssa se tykkää leikkiä kovasti ja huumorintajun omistava hevonen ei aina ymmärrä lopettaa leikkiä ajoissa. Kaikinpuolin Henkäys on erittäin rehti, luotettava ja kiltti suomenhevonen.

Kouluratsuna Henkäys on melko vaikea. Se täytyy aina alusta asti saada kulkemaan ryhdikkäänä ja eteenpäin, mutta useimmiten huonojen pohjatöiden ansioista tamma lompsii eteenpäin ryhdittömänä ja tahmeana. Voittekin vain kuvitella, miten törkeän näköistä tuo on. Kun tammaa ratsastaa ja sen oppii tuntemaan sekä ratsastettua hevosen niin ettei se makaa kuolaimella, niin on se oikein mukava ratsastaa: se kulkee kevyesti eteenpäin matalista liikkeistä huolimatta, mutta sen liikkeet ovat niin kovin laajat ja isot, että niistä saa näyttävätkin! Yhteistyön löytäminen varsinkin kouluratsastuksessa on hieman haastavampaa, mutta pitkäjänteisyys lopulta palkitsee.

Henkäys on jostain ihmeen syystä on ennakkoluuloinen esteratsastusta kohtaan. Se tarvitseekin puomien ylitykseen rohkaisevan ja intohimoisen esteratsastajan, joka välittää tunteensa myös hevoseen. Alun vaikeuksien kautta Henkäys on aivan loistava esteratsu! Se rakastaa vauhdin huumaa ja hyppäämistä. Sillä onkin erittäin hyvä, elastinen hyppytyyli ja esteradoilla se onkin näyttävän näköinen suomenhevosratsu.

Tasapaksu Henkäys on oikein kiva hevonen, ja varmasti se vielä iänsä kartuttua muovaa itseään oikeaksi hevosrouvaksi. Tämä suomenhevonen on sellainen, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. © Kemiina

Sukuselvitys

isälinja - Topias     emälinja - Hallanvaara

Näyttelytulokset

08.04.2016 Rosenhof, irtoSERT, päätuom. Kati

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

26.02.2017 - Päiväkirjamerkintä

Henkäys varsoi meille viime vuoden puolella kolme tosi kivaa varsaa. Saa nähdä oliko sen varsamäärä tässä, vai teetänkö sille vielä laatiksien jälkeen viimeisen. Esikoinen Fiktion Hengetär myytiin jo nuorena Varismäkeen. Se on kiertänyt läpi lähes kaikki varsa-arvostelut saaden ykköspalkinnot koulu- ja estepuolelta, kakkosen suokkien arvostelusta ja kolmosen kenttäpuolelta. Kaiken tämän lisäksi tamma on kantakirjattu kolmannella palkinnolla ja onpa Hengetär jo kilpaillutkin hyvällä menestyksellä.

Toinen varsa olikin sitten ori, joka ristittiin Fiktion Morteniksi isän nimeä mukaillen. Mortti asusteli viisivuotiaaksi asti meillä, kunnes aivan äskettäin se löysi kodin Kievarinkujalta. Ehdin aloitella orin kanssa kisauraa esteillä ja tästä eteenpäin uusi omistaja PJ jatkaa. Tuorein varsa on niin ikään ori. Tämä varsa suunniteltiin jo alusta alkaen kotiin jääväksi ja musta pikkumies onkin ollut unelmien täyttymys. Kolmen vuoden ikään ehtinyt Fiktion Hurmanhenki pääsee aloittamaan kisauransa maaliskuun puolella.

Ja mites meidän Henkäys on sitten nämä varsansa hoitanut? Ensimmäisen kanssa se oli jopa hiukan ylisuojeleva ja päästi vain tietyt ihmiset sen ja varsan lähelle. Myös vieroitus Hengettärestä oli selkeästi vaikein. Orivarsoja hoivatessaan se sen sijaan osasi ottaa rennommin ja antoi niiden huoletta tutkia maailmaa vähän kauempanakin.

Nyt kun jälkeläisillä alkaa olla kisaurat hyvin aluillaan, on hyvä aika miettiä sopivaa ajankohtaa ilmoittaa Henkäys laatuarvosteluun. Esteratsastusjaoksen laatis voi olla edessä hyvinkin pian ja luulen, että koulupuolen vastaavaan mennään heti sitten sitä seuraavana kuukautena, mikäli Hurmanhengen kanssa edetään kilpailuissa siihen tahtiin kuin on suunniteltu.

25.01.2017 - Estevalmennus, valmentajana VP

Muutamia päiviä kouluvalmennuksen jälkeen saavuin Fiktioon pitämään Miljalle ja Henkäykselle estevalmennusta, jota odotin oikeastaan aika paljon sillä halusin nähdä miten kotiläksyt olivat menneet perille ja miten potentiaalisen oloinen tamma hyppäisi. Valmennus aloitettiin tekemällä avotaivutusta ravissa ja laukassa jotta Milja sai hevosen aktiiviseksi apujen väliin ja ensimmäinen hyppäämiseen valmistavat tehtävät tultiin ravi- ja laukkapuomien muodossa. Ravipuomeilla Milja sai Henkäyksen jo varsin kompaktiin pakettiin ja sen liikkeeseen löytyi lisää joustoa, mutta laukassa Henkäys tuntui aavistuksen tasapainottomalta ja se olisi kaarevalla uralla suorittaessaan mielellään vaihtanut laukan joko kokonaan toiseen laukkaan tai ristilaukaksi. Ensimmäiset hypyt otimme suhteutetulle estevälille, jonka ensimmäinen osa oli pysty ja toinen osa melko leveä okseri. "Näin juuri, näin sä tarjoat sille tarpeeksi tukea, mutta samalla sä annat sille omaa tilaa", kehuin ratsastajaa, joka istui lähellä hevostaan ja muisti tukea hevosta koko matkan ajan pohkeella. Valmennus jatkui muutamien yksittäisten esteiden ja muutaman esteen ratana hyppäämisellä, kunnes koostimme tutuista esteistä ja linjoista reilu kymmenen esteen esteradan. Radalla oli suhteutettuja linjoja, yksi kahden esteen sarja sekä yksittäisiä esteitä sekä helpoilla suorilla lähestymisillä, sekä pientä aivojumppaa vaativilla kaarevilla ja aavistuksen hankalimmilla lähestymisillä. Rata onnistui noin 90 senttimetrin tasolla varsin jouhevasti mikäli ensimmäinen lähestyminen sarjaesteelle lasektaan pois. Sarjalle lähestyessä Milja unohti ratsastaa hevosta pohkeella ja Henkäys sukelsi esteen sekaan, mutta heti seuraaville esteille sekä lähestymiset että ponnistuspaikat menivät nappiin.

22.01.2017 - Kouluvalmennus, valmentajana VP

Vaikka ratsastaja oli kuvaillut Henkäystä varsin kehityskelpoiseksi ja jopa hienoksi kouluhevoseksi, oli hän samaan hengenvetoon kertonut, että tamma oli viime aikoina ollut äärettömän hankala eikä hän ollut saanut hevosta kantamaan itseään kevyenä apujen välissä. Tästä tiedosta motivoituneena rakensin ratsukolle melko intensiivisen tehtävärungon valmennuksen ajaksi, joka alkoi omalla lempitehtävälläni - ratsukko sai tulla ravissa uraa pitkin, puolessa väliä pitkää sivua tehdä pysähdyksen, peruuttaa noin kymmenkunta askelta ja siirtyä takaisin napakkaan raviin. Alkuun Henkäys oli sitä mieltä että ratsastaja voisi ratsastaa täysin keskenään ja siirtyi pysähdyksestä raviin varsin leppoisasti, autoin ratsastajaa maasta käsin tehostaakseni takapään aktiivisuutta. Kun kosketin raipalla hyvin kevyesti hevosen kintereitä, se lähti polkemaan niin hienoa ravia eteen, etten koskaan ajatellut näkeväni hevosesta sellaista liikettä. "Jes, hienoa! Kehu sitä, ja ylläpidä tämä ravi polkkukelkka ajatusmallilla niin pitkään, että teet jotain muuta", hihkaisin iloisena ratsastajalle. Jatkoimme valmennusta erinäisten siirtymien parissa, joskin valmennuksen loppua kohden työstimme hevosta vastalaukassa vasta-asetuksessa. Alkuun Henkäys olisi mielellään vaihtanut laukan takaisin myötälaukaksi, mutta kun Milja sai avut paremmin läpi myös vasta-asetus onnistui vastalaukan aikana. "Täytyy myöntää, että odotin näkeväni jotain paljon pahempaa", totesin valmennuksen lopuksi ja jatkoin, "sun täytyy kotona ratsastaa selkeällä ajatusmallilla ja tehdä paljon aktivoivia tehtäviä jotta pääset tekemään ratsastuksen loppuun aina jotain ihan muuta. Nytkin se oli alkuun hidas ja vetelä kuin mikä, mutta kun ratsastit intensiivisesti niin pääsit työstämään sitä eri asian parissa."