Susikallion Liekin Lento

† 9. toukokuuta 2016

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ruuna
väri, säkäkorkeus	tummanrautias, 152 cm
syntynyt	27.04.2014, 24-vuotias (3v. 27.07.2014)
osaaminen	ko: Vaativa B, re: 80 cm
rekisterinumero	VH15-018-0275
kasvattaja	Viona, Susikallio
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KRJ-I

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

Fiktioon muuttaessaan Lento oli juuri äskettäin täyttänyt 9 vuotta. Se tuli kahden muun hevosen kanssa Ratsastuskoulu Susikalliosta helmikuun alussa tallin vähentäessä hevosmäärää. Myyntisivulla ruunaa kuvailtiin tyypilliseksi suomenhevoseksi, eikä se kuvaus ole lainkaan väärä. Se on kuin perussuomalainen mies, yksinkertainen, sisukas ja tarmokas. Ratsuna se tekee mitä ratsastaja vain ikinä osaa siltä pyytää. Mutta kääntöpuolena on tietenkin se, että jos siltä ei pyydä, niin sitten Lento ei myöskään tee mitään. Ruuna on mestari vetämään kulmat suoriksi, eikä sitä passaa missään tapauksessa ohjata pelkillä ohjilla, sillä voimakastahtoisena hevosena se osaa pistää vastaan kuolaimelle. Joskus Lento keksii itse itselleen tekemistä, mutta ne ei yleensä liity työntekoon. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi omintakeiset sivuloikat tai paikallaan seisominen ja ohjien nyppääminen yllättäen ratsastajan käsistä. Mainittakoon myös se, että ravissa ruunalla on melkoinen kilpavietti, vaikkei sillä ole edes ravitaustaa. Tarkkana kannattaa olla etenkin silloin, kun edellä kulkee toinen ratsukko.

Hoitotoimenpiteet sujuvat Lennon yleensä ihan mukavasti, satulavyötä laittaessa sillä on vain tapana pullistella – ja paljon. Mutta muuten käytöstavat ruunalla on hallussa siihen asti kun tulee ruoka-aika. Mutta auta armias, jos ruuna saa heinänsä viimeisenä tai kaurat eivät ole priimaluokkaa. Onneksi sain kasvattajalta kullanarvoisen vinkin, joka kuului sanasta sanaan näin: "Anna ruunalle pala porkkanaa ja kaikki onnistuu – älä anna ja mikään ei onnistu!". Yritämme parhaan mukaan menetellä sen mukaan, sillä sitä oven kolistelua ja hampaiden väläyttelyä ei jaksa kukaan.

Kuten ehkä jo edellisestä kappaleesta päättelit, herkut ovat Lento-ruunan heikkous. Siksipä matkustajana ruuna onkin helpoimmasta päästä, kun muistaa, että ruokaa pitää aina olla turvan edessä. Et varmasti ylläty, jos kerron, että ruuna astelee iloisin mielin traileriin ruoan perässä. Kisapaikoilla Lento ei varsinaisesti stressaa, mutta voi olla aluksi hieman varautuneempi. Muista hevosista se ei juurikaan välitä, oli ne sitten tuttuja tai tuntemattomia.

• KRJ-I-palkittu 15. marraskuuta 2015: 9 p. + 44 p. + 18 p. + 20 p. + 15 p. = 106 p.

Sukuselvitys

Jälkeläiset

⟩ 5 kpl: 2 oria, 3 tammaa
⟩ Lennosta on otettu 6 pakastetta, joista käytetty 5. Jäljellä oleva käytössä vain Fiktion tammalle.

Kilpailutulokset

⟩   42 KRJ-sijoitusta, 4 Cup-sijoitusta

Tulokset VSN-käyttöluokista

12.04.2016 Viehättävä, Ridden RCH (4-4½-3½-3½-4=19,5p), tuom. dookie
27.03.2016 Huvitutti, Ridden RCH (4-4½-3½-3½-4=19,5p), tuom. taffel
27.02.2016 Hervannan Oriasema, Ridden CH, Overall Champion (4-4½-3½-3½-4=19,5p), tuom. dookie
26.01.2016 Viehättävä, Ridden CH, Overall Champion (4-4½-3½-3½-4=19,5p), tuom. dookie

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

14.10.2015 - Päiväkirjamerkintä

Enpä olisi uskonut, että tämä päivä koittaisi näinkin pian. Nimittäin Lennon ilmoittaminen KRJ:n laatuarvosteluun. Vasta helmikuussahan ruuna meille tuli. Herralla kävi kuitenkin hyvä säkä ja kisanäytöt on saatu kondikseen niin ruunan itsensä, kuin vanhempien ja jälkeläistenkin osalta. Vanhemmilta tosin "puuttuu" vielä kaksi pistettä, mutta se ei haittaa, Lennolla on nimittäin ihan hyvät mahdollisuudet saada ensimmäinen palkinto ilman niitä kahta pistettäkin. Kunhan ruuna on palkittu, jäljellä olevat kolme pakastetta aiotaan käyttää tarkkaan harkiten. Ne käytetään mahdollisesti vain KRJ-palkituille tammoille. Lento tuskin enää muihin arvosteluihin enää menee, joten marraskuun viidennentoista päivän jälkeen siitä tulee virallisesti täyspäiväinen eläkeläinen. Mitähän se mahtaa eläkepäivillään puuhailla?

13.07.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut rukkanen

Fiktion pihaan saapuessani odotin perhoset vatsassa hyörien tulevaa ratsastusta. Tarhassa minua vastassa oli huippuunsa viritetyn näköinen ruuna, joka tuli luokseni päätään heiluttaen. Sen mitä olin ruunasta kuullut sai minut todella uteliaaksi. Otin Lennon tarhasta mukaani ja ruuna käveli perässäni kuuliaisesti. Ainakin ensivaikutelma oli hyvä. Kaikki sujui hyvin kunnes tuli aika sulkea satulavyö. Lento näytti siltä kuin se olisi juuri vetänyt keuhkot täyteen ilmaa ja pidättäisi itsepäisesti henkeään. Laitoin satulavyön kiinni enkä jaksanut taistella sitä vielä kireälle. Tiesin kuinka turhaa olisi taistella pullistelevan hevosen kanssa. Kiinnitin orin suitsiin juoksutusliinan ja lähdin taluttamaan sitä pihalle. Suunnitelmana oli juoksuttaa Lentoa ja ratsastaa hetki.

Kentälle päästyämme kiristin satulavyötä, Lento tuntui taas vetävän syvään henkeä ennen kuin ehdin kunnolla kiristää vyötä. Käskin ruunan ympyrälle ja annoin sen kävellä hetken rauhassa. Pian pyysin raipan ja maiskautuksen kera siltä hieman reippaampaa käyntiä. Lento totteli kuin näyttääkseen kuinka letkeää ja kaunista käyntiä se osasi kulkea. Seuraavaksi pyysin ruunaa pysähtymään ja se pysähtyi. Seuraavalla kierroksella pyysin uudestaan ja lisäsin pysähdyksen jälkeen peruutuksen. Lento kuunteli korva tarkkana ohjeitani ja peruutti mallikkaasti. Muutaman pysähdys-peruutus-harjoituksen jälkeen käskin ruunan raville. Lento ravasi ilmavasti, joustavin askelin. Annoin sen ravata muutaman kierroksen kunnes vaihdoin suuntaa ja pyysin ruunalta uudestaan ravia. Lento oli innoissaan ja jouduin vähän toppuuttelemaan sitä.

Muutaman ravikierroksen jälkeen pyysin ruunalta laukkaa. Se nosti laukan päätään heilauttaen. Muutaman kierroksen laukattuaan Lento pudotti raville, pyysin siltä laukkaa uudestaan ja ruuna laukkasi tottelevaisesti siihen asti kunnes pyysin sitä hidastamaan ravin kautta käyntiin. Menin Lennon viereen, kiristin satulavyötä ja irrotin juoksutusliinan suitsista. Ripustin liinan kentän aitaan ja jätin juoksutusraipan siihen viereen. Siitä muistaisin ne ottaa mukaan talliin palatessa. Nousin satulaan ja pyysin ruunalta reipasta käyntiä. Lento totteli ja istuin sen satulassa hymyillen kuin Naantalin aurinko. Ruuna oli kaikkea sitä mitä olin odottanut ja enemmän.

Ratsastin rauhassa askellajit läpi ja teimme jonkun verran siirtymisiä. Lento oli todella kuuliainen eikä tällä kertaa tullut yhtään niitä sivuloikkia mistä Milja oli minua varoitellut. Ehkä se johtui juoksutuksesta tai sitten ruuna oli vain armeliaalla tuulella. Käveltyämme pitkät loppukäynnit vein ruunan takaisin talliin. Muistin ottaa juoksutusliinan ja -raipan aidalta mukaani ja palautin ne omille paikoilleen. Tallissa harjasin Lentoa oikein kunnolla ja palkitsin sen hyvästä työstä porkkanoilla.

14.03.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana Lissu T.

Miljan tämänkertainen ratsu, rautias suomenhevosruuna Lento, koetti alkuverryttelyissä vaihtaa pohkeenväistöt ja syvälle kulmiin ratsastamisen epämääräisiin sivuloikkiin sekä omituisiin ravipyrähdyksiin. Milja ei kuitenkaan ollut moksiskaan, nainen istui syvällä satulassa, muistuttti ruunaa pohkeilla ja välillä raipalle, minne piti mennä ja mitä piti tehdä, eikä antanut ruunan pelleilyn jatkua pitkiä pätkiä. Kun ruuna kulki, liikkuminen oli letkeää ja sulavaa, Lento asettui ja taipui nätisti, kokosi itseään hyvin ja oli muutenkin mallikelpoinen ratsu - kuten vaativan tason kouluhevoselta sopii odottaa.

Pohkeenväistöjen lisäksi teetin verryttelyissä kahdeksikkoja, täyskaartoja ja kolmi- ja nelikaarisia kiemurauria, pysähdyksiä ja siirtymisiä. Perusliikkeitä ja -tehtäviä toisensa perään, hyvää lihasjumppaa ja valmistelua valmennustehtäviä ajatellen.

Ensin otimme työn alle täyskäännöksen takaosan ympäri. Liike suoritettiin kootussa käynnissä, johon siirryttiin keskikäynnin kautta. Keskikäyntiä piti hetki hakea - Lento vastusteli apuja kuin väsynyt lapsi -, mutta keskikäynnin löydyttyä siirtyminen koottuun käyntiin oli pehmeä ja vaivaton. Käännös takaosan ympäri sujui vaihtelevalla menestyksellä, variaatioita löytyi siististä ja hallitusta turhan nopeaan, nytkähtelevään esitykseen. Vika oli kuitenkin hevosen malttamattomuudessa, Miljan ratsastus oli yhtä hyvää ja tasaista kuin aina.

Toisena tehtävänä ratsukko työsti avo- ja sulkutaivutuksia keskiravissa. Ravi oli ruunalle selkeästi mielekkäämpi askellaji; Lento siirtyi keskiraviin kiukuttelematta ja suoritti niin avot kuin sulut ammattilaisen ottein. Raudikko asettui, taipui ja suoristui hyvin, liikkui taivutuksissa tahdikaasti kantaen itsensä hyvin.

Laukkatehtävänä oli simppeli vastalukkapätkä loivasti kaarevalla uralla maneesin pitkää sivua myötäillen. Laukkaamisesta innostunut Lento kiihdytteli muutamalla ensimmäisellä kerralla, mutta piti vastalaukan yllä eikä tarjonnut myötälaukkaa. Hevonen kantoi itsensä hyvin myös vastalaukassa, ja rauhoituttuaan ruuna laukkasi kiihdyttelemättä. Loppuverryttelyt ratsukko suoritti itsenäisesti kehujeni saattelemina.

20.02.2015 - Päiväkirjamerkintä

Lento on nyt asunut meillä jonkin aikaa ja ruuna näyttää sopeutuneen tänne hyvin. Tosin laumassa se ei ole oikein löytänyt paikkaansa, mutta Lento taitaakin viihtyä paremmin itsekseen. Ja koska se ei ole ongelmaksi laumassa, laiduntakoon se samassa tarhassa muiden kanssa. Ei sitten tarvitse olla yksin, jos joskus vähän kaipaisikin huomiota. Olen kyllä tykästynyt kovasti tähän herraan, vaikka joskus se saakin minut hermostumaan tyhmillä tempuillaan.

Aivan maaliskuun alussa, varmaankin jo ensimmäisenä päivänä olisi tarkoitus osallistua ensimmäisiin kisoihin. Aloitamme vaatimattomasti Helposta A:sta, kyllähän tässä nyt on jo tullut treenailtua... No, ei ehkä kovin fiksua, mutta kokeillaan! Minulla on vahva tunne, että se tulee pärjäämään varmasti.