† Muistoissamme 30.12.2016

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	punarautias, 153 cm
syntynyt	09.02.2015, 22-vuotias
osaaminen	Vaativa valjakkoajo
rekisterinumero	VH15-018-1294
kasvattaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

20.10.2015	KTK-III	66 p. (R-suunta)
	18 p. + 17 p. + 16 p. + 15 p.
30.11.2016	VVJ-I	103,5 p.
	8 p. + 42 p. + 22 p. + 20 p. + 11,5 p.
30.12.2016	YLA2	88 p.
	22 p. (15+7) + 28 p. (20+8) + 17 p. + 17 p. + 4 p.

Kirna tuli tähän maailmaan vauhdilla. Sen elämästä ei ole senkään jälkeen puuttunut vauhtia, eikä varsinkaan vaarallisia tilanteita. Jos joku voi olla tapaturma-altis, niin Kirna. Milloin sillä on vekki jalassa ja milloin piikkejä turvassa. Minkäs tamma luonnolleen mahtaa, se vain sattuu olemaan tavattoman utelias ja ehtiväinen. Ja turha sitä on pumpuliin kääriä, ei se mitään auta. Pahimmassa tapauksessa saat Kirnan vain stressaantuneeksi, sillä se ei viihdy neljän seinän sisällä tai virikkeettömässä tarhassa.

Jos haluaa Kirnan seisovan aloillaan esim. hoitotoimenpiteiden, eläinlääkärin tarkastuksen tai muun vastaavan ajan, kannattaa keksiä tammalle jotain tekemistä. Se ei siis ole mitenkään vihamielinen tai varsinkaan pelokas, vaan kaipaa vain tekemistä, sillä paikallaan oleminen on sen mielestä turhauttavaa. Mm. kengittäjämme on keksinyt tamman kanssa hauskaa puuhaa, sillä Kirna saa ojentaa hänelle työkaluja. Vaikkei ne aina olekaan sitä mitä kaivattiin.

Valjakkohevosena Kirna on... no, Kirna. Mitenkäs sitä muuksi muuttuisikaan. Se on peloton ja toimii omalla moottorillaan, tietenkin. Mutta vaikka Kirna onkin vauhdikas tapaus, osaa se myös kuunnella. Ei aina, mutta useimmiten. Ei liene epäselvää, että parhaimmillaan tamma on maratonosuudella. Tarkkuudessa ja koulussa kiireisyys on ongelmista suurin. Alun perin olikin tarkoitus kisata pääasiassa kestävyyskokeissa, mutta niitä oli Kirnan kisauran aikaan niin kovin vähän tarjolla, että oli pakko osallistua yhdistettyihin. Ei sillä, että tamma olisi jotenkin huonosti pärjännyt. Sehän teki oikein hienon uran valjakkohevosena.

Trailereiden ja hevosrekkojen kanssa tammalla on sellainen viha-rakkaus-suhde. Se on innoissaan päästessään tutustumaan uusiin paikkoihin, mutta pitkään paikallaan oleminen ja pienet tilat eivät ole sen makuun, jos se on vielä jollekin jäänyt epäselväksi. Lastatessa se kävelee kyytiin kuin robotti, hitaasti ja vähän nykien. Aivan kuin sen päässä toistuisi samaan aikaan sanat kyllä-ei-kyllä-ei...

Sukuselvitys

ei. Apilarinteen Alpo on ehkä hieman haastava, mutta todella taitava valjakkohevonen. Se suoriutuu myös vaikeista valjakkoluokista oikein hienosti! Ori rakastaa työntekoa, ja sen kanssa voikin toistaa harjoituksia moneen otteeseen. Kilpailuissa ori on todella hyväkäytöksinen. Alpo on myös kantakirjattu kolmospalkinnolle, ja se on saanut myös muutaman palkinnon näyttelyistä.

eii. Aarretti oli hieno valjakkopainotteinen ori, joka taipui myös koulukiemuroihin. Orin kanssa saatiin useita sijoituksia myös koulupuolella, mutta elementissään ori oli valjakkoajossa. Sillä startattiin monia monia luokkia, ja ruusukkeita kertyi yli sata kappaletta, sillä kisakausina orilla todellakin kisattiin. NIMI on myös kantakirjattu kakkospalkinnolle, ja se on astunut myös muutaman tamman, joista kaikki on synnyttäneet orivarsan. Taivaslaitumille ori laukkasi 24-vuotiaana.

eie. Apilarinteen Sylvi oli mukavaluonteinen tamma, joka menestyi valjakkoajossa aina vaikealla tasolla asti. Sen kanssa oli miellyttävä työskennellä, ja kisareissuillakin tamma oli oikein hyväkäytöksinen. Ruusukkeita kertyi, ja kun tamma jäi siitoseläkkeelle, sille opetettiin vielä lisää koulukiemuroita selästä käsin, vaikka sillä ei oltu moneen vuoteen ratsastettu. Loppujen lopuksi tamma keräsi myös muutaman ruusukkeen kouluradoilta. Jälkeläisiä tammalle kertyi 5, joista jokainen on oikein miellyttäväluonteisia.

ee. Apilarinteen Katri on ehkä hieman liian kuuma hevonen, mutta taitavan käsissä korkeatasoinen ja laadukas kilpahevonen. Tammalla on kilpailtu vaativalla tasolla asti hyvin menestyen. Katri on myös kantakirjattu kakkospalkinnolle ja se on saanut myös näyttelymenestystä. Siitoskäyttöön tamma siirtyi muutama vuosi sitten, ja tähän mennessä se onkin varsonut kolme varsaa, joista jokainen on kapasiteetikas suoritushevonen.

eei. Sulohuvi oli miellyttäväluonteinen ori, joka toimi jokaisella ihmisellä helpoissa luokissa. Vaativiin luokkiin tarvittiin luonnollisesti taitavampi kuski, ja menestystä todellakin tuli. Orilla kilpailtiin valjakkoajossa, sekä satunnaisesti kouluratsastuksen helpoissa luokissa, joista niistäkin tuli sijoituksia. Ori astui elämänsä aikana 7 tammaa, ja kaikki jälkeläiset olivat todella lupaavia niin valjakkoon kuin kouluratsastukseenkin. Orin taivasmatka alkoi 29-vuotiaana.

eee. Kastehelmi saattoi olla ehkä aavistuksen verran hapan, mutta omille ihmisilleen se oli oikein positiivinen tapaus, jonka kanssa oli kiva harrastaa. Tamma taipui vaativiin valjakkoluokkiin, ja helppoihin koulukiemuroihin ja ruusukkeitakin kertyi mukava määrä. Jälkeläisiä tammalle kertyi vain kolme, joiden jälkeen se matkasi taivaslaitumille 23-vuotiaana. © VRL-10352

Näyttelytulokset

10.09.2015 Turmeltaja, RCH (4½-5-5-4-3½-4-4-4-3-3½=40,5p), tuom. dookie
15.08.2015 Virtuaaliset Suomenratsut, II-palk., tuom. Elisa

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

21.09.2016 - Päiväkirjamerkintä

Kirnan varsoi tänään komean orivarsan kolmen tyttären muodostaman joukon jatkoksi. Haaveilin tummemmanpunaisesta raudikosta, kuten varsan isä Huje on, mutta hieno ilmestys on myös tuo punarautias piirtopää, jonka saimme. Päätin jatkaa nimen kanssa samaa linjaa kuin isälinjassa muutenkin, eli Puijjauksen, Vilpin, Vilunkipelin ja Huijjauksen seuraaja sai nimekseen Jymäytys, tuttujen kesken Jymy.

Jymy tulee jäämään Kirnan viimeiseksi varsaksi. Jälkikasvu saa jatkaa tästä eteenpäin. Kirnan tyttäret ovatkin kaikki jo päässeet kilparadoille ja menestyneetkin hyvin. Esikoinen Katli on käynyt kantakirjattavanakin, minkä lisäksi Katli ja Kirsku ovat osallistuneet varsa-arviointeihin, Katli suomenhevosten omaan ja Kirsku Valjakkoajojaoksen alaiseen.

Kirna itse tulee suuntaamaan Valjakkoajojaoksen laatuarvosteluun loppuvuoden aikana. Muut laatuarvostelut ovat vielä harkinnan alla, mutta eiköhän niidenkin osalta ajatukset selkene ajan myötä.

19.09.2016 - Valjakkoajovalmennus, valmentajana Siguri

Tänään lähdimme harjoittelemaan Kirnan kanssa valjakkoajon kestävyysosuutta varten. Tamma oli laitettu minulle valmiiksi saapuessani tallille, joten hyppäsin tämän kärryille ja lähdin kävelemään pitkin ohjin tallipihan ympäri. Oli mukava huomata, että tamma antoi itsestään jo alkukäyntien aikana todella reippaan ja tottelevaisen kuvan.

Lähdimme hiljalleen suuntaamaan hyväpohjaiselle metsätielle. Teimme heti alkuun paljon siirtymisiä ja muutamia peruutuksia, jotta sain tamman varmasti kuulolle. Kirna kuitenkin vaikutti tottelevan melko kevyitäkin apuja, joten lähdimme hiljalleen kirimään tempoa.

Koska kyseessä oli kirjaimellisesti kestävyysosuus, laitoin tamman saman tien kunnolla töihin. Teimme alkuun paljon lisättyjä ravi- sekä käyntipätkiä, jotka sujuivat tammalta ihan kohtalaisen hyvin. Lisättyjen askellajien jälkeen siirryimme tekemään intervalliharjoitusta, eli otimme pätkän todella reipasta laukkaa ja hidastimme sitten hitaaseen käyntiin hetkeksi. Vaikka kuinka yritin, en meinannut saada tammaa väsymään millään. Se laukkasi eteenpäin todella reippaasti, ja siitä todella huomasi, että se oli harjoitellut kestävyyttä paljon.

Jatkoimme reittiämme tehden välillä käynnin kautta laukanvaihtoja ja ravipysähtymisiä. Kirnalla riitti vauhtia, eikä se olisi aina tahtonut hidastaa hitaampaan askellajiin. Kaikin puolin meillä vallitsi kuitenkin hyvä työilmapiiri, joten matka takaisin tallille sujui vähintäänkin hyvin. Kirna oli kaikin puolin hyvä valjakkohevonen: se osasi työskennellä itsenäisesti vain pienillä avuilla ja se jaksoi todella rankankin treenin tuosta vain.

Tallipihalla meitä odotti työntekijä, jonka kanssa otimme Kirnalta kärryt pois. Talutin tammaa vielä pitkän aikaa tallipihaa ympäri, jotta se saisi palautua kunnolla. Lopputalutusten jälkeen vein tamman karsinaansa, jossa sitä odotti jalkojen kylmäys.

13.02.2015 - Päiväkirjamerkintä

Kertun esikoinen saapui maailmaan melkoisella vauhdilla. Eipähän ainakaan saanut ensi kertaa varsova tamma minkäänlaisia traumoja, paitsi ehkä siitä, että uusi tulokas on aivan mahdottoman vilkas tyyppi, eikä äiskä oikein meinaa pysyä perässä. Alkuun vähän pelkäsin, että Kerttu hyljeksisi varsaansa, sillä se ei juuri muiden hevosten kanssa viihdy, mutta onneksi se pelko osoittautui turhaksi. Tamma otti kyllä heti haltuun äidin roolin. Nyt muutamaa päivää myöhemmin vain on havaittavissa pientä turhautumista, kun varsa mennä viipottaa minne sattuu, vaikka kuinka Kerttu yrittäisi sitä huudella luokseen. Kirnaksi nimetty nuori neiti tulee jäämään meille Fiktioon ja toivottavasti tulee vielä jonain päivänä kilpailemaan valjakkoajon parissa ja aikanaan myös ottamaan emänsä paikan siitostammana.