† Muistoissamme 16.02.2017

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, tamma
väri, säkäkorkeus	vaaleanpunarautias (lkk), 152 cm
syntynyt	25.12.2013, 19-vuotias
osaaminen	ko: Vaativa B, re: 110 cm
rekisterinumero	VH15-018-0273
kasvattaja	Viona, Susikallio
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)

Tämä on virtuaalihevonen. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © Fiktio

15.05.2015	KTK-III	67 p. (R-suunta)
	17 p. + 16 p. + 18 p. + 16 p.
31.08.2016	ERJ-II	91 p.
	7,5 p. + 43 p. + 5,5 p. + 20 p. + 15 p.
30.12.2016	YLA3	76,5 p.
	23,5 p. (13+10,5) + 20 p. (8+12) + 17 p. + 12 p. + 4 p.
02.01.2017	VSR jälkeläisluokka C
20.01.2017	SLA-I	91 p.
	13 p. (4-3-3-3) + 23 p. + 17 p. + 23 p. + 15 p.
15.02.2017	KRJ-II	95,5 p.
	7,5 p. + 43 p. + 10 p. + 20 p. + 15 p.

Venla saapui meille 7-vuotiaana kahden muun hevosen kanssa Ratsastuskoulu Susikalliosta helmikuun 2015 alussa tallin vähentäessä hevosmäärää. Tämä vaativan B:n tasoinen ja metri kymmenen ratoja hyppäävä tamma ei ilmeisesti ole ollut lainkaan tuntikäytössä, vaikka luonteensa puolesta olisi siihen hommaan sopinutkin. Minun kanssani Venlaa odottavat kilparadat ja myöhemmin se saa toimia siitostammana. Yksi varsa Venlalla muuten onkin jo, ihastuttava tamma Susikallion Sävelen Jyvä, jonka saatoin nähdä vilaukselta hakiessani hevosia Susikalliosta.

Venlaa kuvailtiin myyntipuheessa älyttömän kiltiksi tammaksi ja sitä se todella on! Se hurmaa lapsen kuin aikuisenkin lempeällä olemuksellaan ja viehkeillä silmillään. Tamma on siis ihmisystävällinen ja se nauttii kovasti läheisyydestä ja hellyydestä. Venla sopii antaa vaikka nuoremman hoidettavaksi ja varustettavaksi, sillä tamma on kärsivällinen ja luotettava. Se ei liikahda paikaltaan niin kauan kun vain saa huomiota. Parhaimmillaan Venlasta voi saada ystävän koko loppuiäksi.

Ratsuna Venla on helppo ja mutkaton. Sen lisäksi että sen kanssa voi kilpailla menestyksekkäästi vaativilla kouluradoilla ja metrisillä esteillä, se soveltuu ihan pientenkin lasten talutusratsuksi. Venlan kärsivällisyys tulee hyvin esille myös kouluratsastuksessa. Se antaa helposti anteeksi ratsastajan pienet mokat, mutta kannattaa silti olla hereillä, sillä tammalla on tapana lintsata kulmissa ja taipumisissa. Esteiden hyppääminen on yksi Venlan mielipuuhista, siksi se hyppää korkeatkin esteet vaivatta ja valtavalla halulla. Myös maastolenkit ovat miellyttäviä, kun alla on aina yhtä luotettava Venla. Sen kanssa voi huoletta lähteä vaikka yksin pienelle tai suuremmallekin maastoretkelle.

Lastaus- tai matkustuskäyttäytymisestä minulle ei ollut tietoa ennen kuin menin kolmikkoa hakemaan, mutta oletin, että Venla on varmasti yhtä helppo myös näissä asioissa kuin muissakin. Ja niinhän se oli. Venla sopii erityisesti rauhattomien hevosten matkaseuraksi, sillä yleensä tamman rauhallinen olemus auttaa niitä rentoutumaan. Ylipäätään muutenkin tamma tulee hyvin toimeen muiden hevosten kanssa. Laumassa se on hyvin huolehtivainen muita kohtaan ja olemmekin tituleeranneet sitä porukan kanaemoksi.

Yksi heikko kohta Venlalla on. Se tekisi mitä vain saadakseen omenoita enemmän kuin laki sallii. Alkuun tamma tarhasi aivan omenapuun tuntumassa ja koska se tuntui viettävän sen luona liiankin paljon aikaa, oli pakko siirtää neiti muihin maisemiin.

Sukuselvitys

isälinja - Karmava     emälinja - Hiidelmän Hissukka

Näyttelytulokset

10.04.2015 Satulinna, irtoSERT, päätuom. Vibaja

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

11.10.2016 - Päiväkirjamerkintä

Syntymäpäiväni aamuna tallissa odotti iloinen yllätys. Venla on varsonut neljä päivää etuajassa ja tamman rinnalla nökötti raudikko pikkuori. Ilmeisesti kaikki oli sujunut ongelmitta, sillä varsa seisoi jo omilla jaloillaan ja kumpikin näytti hyvinvoivilta. Venla tuli heti tervehtimään minua tuttuun tapaansa ja ori jäi aluksi turvallisen matkan päähän tarkkailemaan. Mutta ei mennyt kauaakaan kun uteliaisuus voitti ja sain rapsutella myös uutta tulokasta. Venla yritti selkeästi ilmaista kuinka ihanan varsan hän onkaan taas saanut. "No on hieno poika! Tuleekohan tästä tuleva estekenttien kuningas?" juttelin tammalle. Olin valinnut Venlalle sulhaseksi esteori Hiiden Hurmoksen sillä taka-ajatuksella, että varsasta saataisiin kisatykki esteille. Mutta miksei se voisi pärjätä koulussakin emänsä tapaan. Aika sen vain voi näyttää, minä en sitä valitettavasti voi päättää. Mutta nimen sen sijaan voin ja se olikin helposti tehty, sillä halusin jatkaa samalla linjalla kuin aiempien kanssa. Fiktion Hurmossävel oli siis ainoa valinta.

31.07.2016 - Päiväkirjamerkintä

Venlalla on pian edessään Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu. Tai ei nyt kovin pian, aikaa on vielä kuukauden päivät, sillä seuraava tilaisuus järjestetään kuun lopussa. Matkaseurakseen tamma saa orimme Loistavan, tosin kamalan läheistä tuttavuutta ne eivät pääse tekemään. Joka tapauksessa molemmilla on sama päämäärä, joten ne saavat matkustaa yhdessä.

Jo tässä vaiheessa on selvää, että Venlalla ei ole mahdollisuuksia ykköspalkintoon. Mutta se ei haittaa. Mielelläni otan vastaan minkä tahansa muunkin palkinnon. Ennakkolaskelmieni mukaan kakkospalkintoon sen sijaan voisi olla jopa ihan hyvät tsäänssit. Itseasiassa myös Loistava on vahva kakkospalkinnon hevonen, joten mikäs olisi sen mukavampaa kuin palata kotiin kahden uuden ERJ-II-palkitun hevosen kanssa. ERJ-laatuarvostelun jälkeen Venla tullaan toivottavasti näkemään myös KRJ:n vastaavassa.

14.06.2015 - Päiväkirjamerkintä, kirjoittanut Melina

Olin lukenut lehdestä ilmoituksen, jonka mukaan Fiktioon kaivattiin väliaikaista liikutusapua tallin hevosille. Olin päässyt työn makuun jo aiemmin samalla viikolla, ja kivat hevoset ja talliympäristö toivat minut takaisin jo muutamaa päivää myöhemmin, vaikka omassakin pihassa seisoi liuta liikutettavia hevosia. Fiktioon tulo nosti kuitenkin mukavia, nostalgisia tunteita omista hoitohevosajoista, ja olihan sitä mukava saada samalla uusia tuttavuuksia.

Tälle päivälle liikutettavakseni oltiin valittu kuvankaunis Susikallion Sävelhelinä. Rakastuin tammaan ensisilmäyksellä, ja se osoittautui juuri niin lempeäksi ja lauhkeaksi kuin miltä näyttikin. Vaihdoin Miljan kanssa vielä muutaman sanan Venlasta samalla kun harjasin puolinukuksissa seisovaa tammaa tallin käytävällä, ja kuulin sen muuttaneen Fiktioon jokin aika sitten ratsastuskoululta. Oletin tämän tarkoittavan myös sitä, että kentällä oiottaisiin kulmia, ja totesin meille molemmille mielekkäämmäksi lähteä maastoon. Parhaimmat menoreitit selviteltyäni kiitin Miljaa ja talutin Venlan perässäni tallin pihalle.

Punnersin Venlan selkään sen seistessä hievahtamatta paikoillaan ja kiristelin vielä rauhassa satulavyön ennen kun suuntasimme kohti meille neuvottua maastoreittiä. Kävelimme rauhassa ja kuuntelimme kesäisiä ääniä sekä linnun laulua. Hymyilin typeränä kyydissä muistellessani lapsuuden kesien hevosleirejä ja ensimmäisiä vuokrahevosia, jotka nousivat kaikki elävinä mieleeni leppoisan Venlan selässä. Teimme pitkän, rauhallisen lenkin jonka aikana vastaan käveli jos jonkinmoista sunnuntailenkkeilijää ja koiranulkoiluttajaa. Rauhallisen suoran päässä Venla nosti kuin itsestään ravin, enkä nähnyt tarpeelliseksi hidastaa tamman menoa. Saavuimme takaisin tallin pihaan runsaan tunnin kuluttua, ja laskin Venlan sen omaan tarhaan jo ohikulkumatkalla. Kannoin satulan ja suitset takaisin talliin ja kävin vielä huikkaamassa heipat ennen kotiinlähtöä.

20.05.2015 - Estevalmennus, valmentajana alhippa

Saavuin Fiktioon valmentamaan rataesteille suomenhevostammaa Venlaa sekä hänen ratsastajaansa. Olin pyytänyt ratsukkoa aloittamaan verryttelyn itsenäisesti ja tätä ennen tuomaan estetarvikkeet kentälle. Ratsukon verrytellessä kasasin esteitä kentälle, joihin sisältyi niin pysty-pysty sarja kuin suhteutetun välin okseri okseri väli. Verryttely sujui varsin mallikkaasti, Venla oli hyvin ratsastajansa hallinnassa ja ratsu vaikutti varsin tyytyväiseltä työskentelyyn. Kaikki askellajit tuli ratsastettua läpi ja pyysin myös kokeilemaan, että ohjausjärjestelmä toimii myös tiukoissa tilanteissa, eli ratsukko sai suorittaa myös pieniä voltteja, yllättäviä suunnan muutoksia, sekä temmon vaihteluita.

Varsinaisiin tehtäviin siirryttäessä kävimme heti suhteutetun välin kimppuun. Jotta ratsu pysyisi hyvän lämmittelyn jälkeen käsissä otin ensin laukan lyhentämisen, eli suhteutettuun väliin mahtui 4,5 normaali laukka-askelta, mutta nyt oli tarkoitus lyhentää väli 5 laukka-askeleelle. Hyppy ensimmäiseltä esteeltä oli hyvin olellinen, sillä okserin hyppy ei saanut olla liian massiivinen ja lyhentäminen oli tapahduttava käytännössä aivan samantein. Venla oli hyvin ratsastajan hallinassa ensimmäisestä kerrasta lähtien ja laukka lyheni melko hyvin. Viimeinen askel kuitenkin oli todella lyhyt ja tamma sai käyttää kaiken mahdollisen taitonsa esteen ylittämiseen. Toivoin siis vielä hieman tiukempaa lyhentämistä ensimmäisestä askeleesta lähtien. Seuraavaksi sama, mutta pidennetyllä askeleella, eli 4 pidempää laukka-askelta suhteutettuun väliin. Tässä kohtaa jouduin toteamaan, että Venla alkoi käymään melkoisilla kierroksilla ja vaikka pysyikin ratsastajan käsissä, suosittelen tulevaisuudessakin enemmin päätymään laukan lyhentämiseen kuin pidentämiseen.

Koska hevonen on selkeästi kokenut hyppääjä joten sarjalle ei kaivattu kuin yksi harjoituskerta jonka jälkeen ratsukko sai tehdä suhteutettua ja sarjaa ikäänkuin pienenä ratana. Ratsukko suoriutui tehtävästä pariin kertaan oikein hyvin. Ratsataja päätyi laukan lyhentämiseen ja teki sen varsin tarmokkaasti ja taidokkaasti, jolloin jälkimmäisen esteen hyppääminen näytti helpolta ja vaivattomalta. Sarjan kanssa ratsukolla ei missään vaiheessa ollut ongelmia ja lähestyminen ensimmäiselle esteelle oli varsin taidokasta. Loppyverryttelyn ratsukko sai tehdä itsenäisesti ravaillen ja riittävän rennnon kävelyn saattelemana. Varsin mielenkiintoinen ratsukko, jolla on yhteistyö hioutunut hyväksi.

30.03.2015 - Kouluvalmennus, valmentajana sylttis

Pian maneesiin saapui sievä tamma, Venla, jota talutti vaalea tukkainen nainen, joka iloisesti hymyillen tervehti minua. Olin hieman skeptinen tulevaan tuntiin sillä olin kuullut tamman tulleen ratsastuskoulun kautta. Tamma seisoi tyynen rauhallisesti paikallaan, kun ratsastaja laski jalustimet ja kiristi satulavyötä. Tamma reagoi ensimmäisen kerran kunnolla vasta, kun oli aika lähteä liikkeelle. Tamma lähti liikkeelle rauhallisesti, eikä liiemmin ottanut paineita edes tyhjästä maneesista, jota vasten vahva räntäsade vihmoi menemään kovan tuulen siivittämänä.

Alkukäynnin jälkeen ohjia kerättiin hiljalleen kuolaintuntumalle ja aloiteltiin volteilla ja sisäasetuksen hakemisella. Kulmien ratsastamiseen keskityttin myös tarkasti ja sillä välin virittelin kahdeksan kartiota kentän keskelle pientä pujottelua varten. Asettelin alkuun pitkin välimatkoin, jotta ratsukko voisi ensimmäisellä kerralla tulla ne kokeiluna, mutta nopeasti väliä pystyikin lyhentämään huomattavasti sillä Venla vaikutti yllättävän ketterältä ratsulta ollakseen vanha tuntsari. Ratsastaja sai tamman menemään nätisti törtsien välistä, joten harjoitusta vaihdettiin väistöihin uran sisäpuolella. Venlan askel oli kevyt ja tasainen, jossa takaset ottivat kuitenkin alleen ja tammalla oli hyvä ryhti, eikä turhaa paianmista kuolaimelle.

Laukannostoissa Venla oli rauhallinen, eikä lähtenyt kiitämään omiaan vaan malttoi laukata tarmokkaasti tuntumalla. Volteilla hyvä tasapaino ja asetus. Kartioita ratsastettiin laukassa kahteen kertaan, joissa sai hieman yliratsastaa isompaa serpentiiniä, sillä tamman askelet eivät sopineet aivan kartioiden viereltä laukkaamiseen. Uralla laukka vaihdettiin käyntiin, jossa otettiin rento välikierros, josta jatkettiin uudelleen raviin. Ravissa mentiin koko kentän mitalta pohkeenväistöä, jossa Venla askelsi hyvin, eikä yritänyt kertaakaan punkea helpoimman kautta vaan työskenteli kokoajan. Viimeisillä laukkaosuuksilla mentiin kartiot, sekä suunanvaihtoa muutaman kerran laukanvaihdoksella. Laukanvaihdot olivat hyvät ja tasapainoiset, laukka säilyi, eikä rikkoutunut raviin.

Lopussa ravattiin kevyemmin ja hiljalleen tammalle annettiin pidempää ohjaa. Venla selvästi tykkäsi ravailla pitkin ohjin sillä tempo tuntui hiljalleen kasvavan, mutta ratsastaja sai temmon hyvin kuriin hiljentämällä kevennystahtiaan sekä pirustamalla polviaan. Venla rauhoittui kuitenkin kunnolla vasta käynnissä, josta hän olisi vielä heti siirtymisen jälkeen tahtonutkin vielä kerran jatkaa treeniä, mutta tunti vierähtää kovin nopeasti, kun treeni etenee hyvin. Maneesista olisikin ilkeä taas kävellä räntäsateen kautta tallille, mutta eiköhän siitä selvitä.

05.02.2015 - Päiväkirjamerkintä

Venla saapui meille 7-vuotiaana Tepi-tamman ja Lento-ruunan kanssa Ratsastuskoulu Susikalliosta tallin vähentäessä hevosmäärää. Tämä Vaativa B -tasoinen ja metri kymmenen ratoja hyppäävä tamma ei ilmeisesti ole ollut lainkaan tuntikäytössä, vaikka luonteensa puolesta olisi siihen hommaan sopinutkin. Minun kanssani Venlaa odottavat ensin kilparadat ja myöhemmin se saa toimia siitostammana. Yksi varsa Venlalla muuten onkin jo, ihastuttava tamma Susikallion Sävelen Jyvä, jonka saatoin nähdä vilaukselta hakiessani hevosia Susikalliosta. Tallin omistajalta Vionalta kuulin, että sillä oli varsin hieno isäkin: neljästi palkittu kimo ori Moon Veriheinä. Minun ja Venlan yhteinen taival alkoi mukavasti, sillä lastaus- tai matkustusongelmat eivät vaivanneet millään tavalla. Tamma vaikutti oikein tottuneelta matkustajalta. Se ei myöskään epäröinyt tuupata minua pehmeällä turvallaan rapsutuksien toivossa.