† 1. marraskuuta 2014 - MUISTOSIVUT

Lanervan Jooa

rotu, sukupuoli	suomenhevonen, ori
väri, säkäkorkeus	punarautias, 158 cm
synytynyt	11.12.2010, 24-vuotias (3v. 12.03.2011)
osaaminen	ko: Helppo A, re: 70 cm
rekisterinumero	VH11-018-1036
kasvattaja	Lanervan tila
omistaja	Milja, Fiktio (VRL-00692)
saavutukset	KRJ-I

Tämä on virtuaalihevonen. This is a sim-game horse. Sivuilla olevat tiedot eivät liity mitenkään kuvissa olevaan hevoseen! Kuvat © ei halua nimeään mainittavan

Jooa jäi orvoksi vain muutaman minuutin ikäisenä ja vieläpä aika ajoissa syntyneenä, joten selviytyessä ilman emää, on oriin taistelutahdosta ollut mielettömästi hyötyä. Eikä tuo ominaisuus myöhemminkään ole ollut haitaksi. Jooa on pirsakka nypläävä halinalle. Sillä on todella ärsyttävä tapa nyplätä kaikkea kuten riimunarua, ihmisen käsiä, loimia yms. Ori saattaa siit vahingossa näykkäistä, mutta tämä tapa on orpouden "syytä". Jooalla kun ei ole ollut emää asettamassa rajoja. Jooa jouduttiin ruokkimaan pitkään tuttipullolla, kyllähän pienen varsan vielä syliin otti ihan mielellään, mutta ei enää kun kokoa ja näköä on kertynyt kuudensadan kilon verran. Orin kanssa siis pitää toimia hyvin määrätietoisesti ja asettaa tiukkana rajat mitä saa ja mitä ei saa tehdä, muuten sen kanssa on ongelmissa aivan takuuvarmasti.

Jooa on eloisa ratsu, jolla on isot ja lennokkaat liikkeet. Jooa ei tee mitään ilmaiseksi ja ehdollistaa usein ratsastajansa käskyt. Oma moottori löytyy kyllä ja koskaan ori ei kysy onko pakko liikkua eteenpäin, jarrut vain jäivät tekovaiheessa tehtaalle, joten tämä tuottaa usein ongelmaa etenkin kun orilla on vielä mukava tapa purra kuolaimeen. Jooan kanssa kanssa tämä huomattiin onneksi jo koulutusvaiheessa ja olemme ratsastaneet sitä aina pitkälti painoavuilla, näillä ori toimiikin erittäin hienosti. Kun Jooan kanssa aloittaa työntekoa, kannattaa heti alusta tehdä paljon siirtymisiä ja herkistää oria mahdollisimman paljon, mitä herkempänä se on sen paremmin ratsastettavuus säilyy hyvänä koko ratsastuksen ajan. Muutenkin pieni kuolaimen liikuttelu on hyväksi kokoajan ja ikinä sen kassa ei saa tehdä voimakkaita pidätteitä, puolipidätteet on kaiken a ja o, jottei ori nappaisi kuolaimeen kiinni ja ottaisi "määräysvallan" itselleen. Jooa nauttii kovasti maastoilusta ja sen kanssa pyritäänkin päästä rentoutumaan metsän siimekseen vähintään kerran viikossa.

Jooaa kuljetettiin klinikalle jo varsana paljon kun se taisteli hengestään orpona keskosvarsana. Tällöin ori tottui kuljetukseen ja torkkuu oikeastaan aina matkat, hyvin harvoin se esimerkiksi mutustelee heiniä ,vaan tekee sitä kisapaikalla odottaessaan pääsyä tositoimiin. Jooa nauttii kovasti esillä olosta, se on aika pörheää poikaa ja tanssahtelee hoitajansa ympärillä intoa puhkuen kuitenkin niin, ettei ole hoitajallensa ongelmallinen käsitellä. Jooa pelkää jostain syystä kauheasti tuomareiden autoja, kopit eivät tuota ongelmaa, mutta autot välillä pilaavat koko suorituksen, jos niihin ei olla totuttauduttu ennen suorituksen alkua.

• KRJ-II-palkittu 15. tammikuuta 2014: 20 p. (6+7+7) + 40 p. + 25 p. + 10 p. + 3,5 p. = 98,5 p.
• KRJ-I-palkittu 25. kesäkuuta 2014: 22 p. (8+7+7) + 40 p. + 25 p. + 12 p. + 5,5 p. = 104,5 p.

Sukuselvitys

i. Lanervan Aksi tiedetään energisenä ja näyttävänä hevosena. Punertava karva auringossa kiiltäen se kieltämättä on hieno näky vaativalla kouluradalla. Ori on kerännyt mainetta kansallisella tasolla voittaen useita arvokisoja ja muitakin upeilla prosenteilla. Luonteeltaan se ei ehkä ole yhtä kultapoju kuin miltä näyttää. Niin, moni kakku päältä kaunis. Virtaa löytyy vaikka muille jakaa ja Aksi kaipaakin selkäänsä ratsastajan joka ei lannistu kenkkuilevasta ja apuja kyseenalaistavasta hevosesta. Tämän orin kanssa pitää ottaa se asenne, että jos on virtaa pelleillä, on myös virtaa tehdä töitä. Ja niitä töitä tehdään vaikka useampi tunti kunnes ratsastaja on hevoseensa tyytyväinen ja hevonenkin ymmärtää paikkansa. Nämä ovat silti myös menestyksen aakkosia, sillä Aksi todella vaatii ratsastajalta paljon eikä sitä ole koskaan pitänyt patistaa tekemään töitä.

ii. Lanervan Vilhu ei ole ehkä ihan yhtä tuittupäinen kuin Aksi, mutta sillä on vähintään yhtä kova työmoraali. Ori on tietyllä tapaa aika ankara myös itselleen, joten se tarvitsee paljon myös ratsastajan tukea. Kouluratsastus on ehdottomasti Vilhun laji ja se onkin aina ollut elementissään näyttävine liikkeineen. Moni sitä on vitsaillutkin, että Vilhun pää ei sitäpaitsi kestäisi estehevosen uraa kovan itsekurinsa takia. iii. Nuuksu muistetaan hevosena jonka luottamusta ei voitettu puolelleen päivässä eikä kahdessa - tai paremminkin voidaan puhua vuosista. Hyvin ylpeä ja itsenäinen ori oli kuitenkin äärimmäisen lahjakas kouluratsu. iie. Ristan Sonetti, tuo tammojen tamma, oli edukseen kouluratsastuksen lisäksi myös esteillä. Kylmäpäinen hevonen kesti useiden arvokisojen paineet tuoden useita voittoja kotiin. Harva kuitenkaan nimitti Sonettia erityisen mukavaksi hevoseksi.

ie. Jelmeriina on aika kovapäinen tapaus, mutta sitäkin lahjakkaampi ratsu. Suhteellisen pieneksi hevoseksi siinä on uskomaton potentiaali useampaan lajiin. Tamma on kilpaillut koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa hyvin tuloksin. Sillä on kova luotto niihin muutakin ihmisiin ketkä se näkee sen ansaitsevan. Helpoksi tapaukseksi sitä tosiaan ei voi sanoa, että Jelmeriina osaa todella olla tammamainen. iei. Uimin Pulmunen oli lahjakas kenttäratsu jolla oli päätä pitkälle kisauralle. Sen palkintohylly ei notku kullasta eikä hopeasta, mutta olisittepa nähneet sen karsinan oven joulun ja ystävänpäivän aikaan! Pulmunen oli monelle tärkeä ja rakas hevonen. iee. Kemuli oli enemmänkin perhehevonen vaikka se muutamissa seurakisoissa starttasi ja sijoittuikin. Enemmän sen luonne vietti kuitenkin mukavaan oleskeluun ja lastenkin kanssa olemiseen.

e. Heijanhilla, vaalea ja pienehkö hevonen jolla on valtavan iso sydän. Hilla on aina ollut se tallin suosikkihevonen jota moni tulee vartavasten katsomaan. Hilla on elänyt koko elämänsä samalla ihmisille yksityishevosena. Etenkin silloin kun tamma asui ratsastuskoululla, se tottui ympärillä hyöriviin lapsiin ja on elementissään näiden pienten aloittelijoiden kanssa. Kaiken tämän ohella Hilla on myös kapasiteetikas kilpahevonen joka on kilpaillut, sijoittunut ja voittanutkin useita kisoja sekä este-, että kouluratsastuksessa. Jälkeläisiä sillä on ympäri Suomen muutama kappale, jotka ovat kaikki myös menestyneet kaikessa mihin ovat ryhtyneetkin. Hilla on periyttänyt etenkin tammoille rauhallista luonnetta ja suomalaista periksiantamattomuutta. Nykyään tamma viettää jo eläkepäiviä vaikka on suhteellisen aktiivisessa harrastekäytössä.

ei. Väkevä on nimensä mukaisesti massiivinen, hieman tummahipiäinen orinkoltiainen jolta löytyy luonnetta. Jos voidaan puhua eläinten huumorintajusta, niin tältä sitä löytyy! Pieni pilke silmäkulmassa sen kanssa ei tule koskaan tylsää. Ori on paitsi energinen, mutta todella rento ja mukava ratsastaa. Maastakäsin se tarvitsee varman käsittelijän joka uskaltaa sanoa sille ei. eii. Vitkan Tahto on se ori joka on periyttänyt juurikin tätä veikeää luonnetta. Orin käytös on vaihtelevasti orimaista, mutta myös hellyyttävää ja hauskaa - jos sen osaa ottaa oikein. Niskanpäälle sitä ei kuitenkaan pidä päästää, sillä Tahto todellakin tietää milloin on sen aika olla puikoissa. eie. Emriitta kilpaili menestyksekkäästi valjakkoajossa. Ketterä ja notkea hevonen toi useita kultapokaaleja kotiin ja sai paljon kiitosta myös siitosheovsena.

ee. Hyvätär onkin hieman tammamaisempi tapaus eikä lainkaan niin hyvätapainen kuin useimmat Jooan sukulaiset. Tappuraista verta löytyy toki isänkin puolelta, mutta emänemä on kyllä oma lukunsa. Hyvätär on oman arvonsa tunteva kouluratsu joka kuumuu ratsastaessa ja saattaa monelle olla hyvinkin vaikea. Sen liikkeet ovat vertaansa vailla ja se on kova tekemään töitä jos sitä osaa käsitellä. eei. Toorus on oriksi mitä rauhallisin tapaus, ratsuna kylläkin kaikkea muuta. Aikoinaan kouluratsastuksessa erinomaisesti pärjännyt hevonen ei anna mitään ilmaiseksi ja pistää kyllä ratsastajan töihin. Pitkä ja aktiivinen alkulämmittely on avain onnistumiseen tämän orin kanssa. eee. Koruna oli se tallin hevonen, jonka karsinan kohdalla jokainen ikäänkuin vaihtoi puolta. Aina korvat niskassa kiinni irveillyt tamma harvoin maistoi ohikulkijoitaan, mutta osasi uhkailun taion. Koruna oli kuitenkin hyvin lahjakas yleisratsu. © Cery

Jälkeläiset

⟩ 3 kpl: 1 ori, 2 tammaa
⟩ Jalostusinfo: Jooa on tarjolla jalostukseen rajoitetun ajan! Ota yhteyttä sähköpostitse.